Maailmanlähetyksessä tapahtuu kaiken aikaa monia muutoksia, joista osa on hitaampia, osa hyvinkin nopeita, mutta ne kaikki vaikuttavat tavalla tai toisella Suomen ev.-lut. kirkon lähetystyöhön. Globaalin näkökulman huomioonottaminen globalisoituneessa maailmassa on välttämätöntä myös paikallistasolla, jotta seurakuntien lähetystyö voisi jatkua vireänä sekä globaalin että paikallisen toimintaympäristön muutokset huomioiden.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyö ja kansainvälinen diakonia toteutuvat järjestöjen kautta. Lähetystehtävän toteuttajana on keskeisesti paikallisseurakunta. Nämä kaksi itsestäänselvyydeltä vaikuttavaa ja keskenään jännitteistä toteamusta ovat olleet rakenteellisesti totta 1800-luvulta lähtien. Selviä nämä asiat eivät suinkaan ole olleet, sillä jo toisesta kirkolliskokouksesta lähtien alettiin keskustella siitä, mikä on yhtäältä kokonaiskirkon ja seurakuntien ja toisaalta järjestöjen osuus lähetystyön toteuttamisessa. Riippumatta siitä, onko puolustettu järjestöjen merkitystä tai haaveiltu kokonaiskirkon omasta, kirkon keskushallinnossa sijaitsevasta lähetystyötä toteuttavasta elimestä, ei kovinkaan paljoa ole paneuduttu kysymykseen paikallisseurakunnan osuudesta tässä kaikessa.
Minua on pitkään kiehtonut Markuksen evankeliumissa kuvattu lähetyskäsky: Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa ilosanomaa kaikille luoduille. (Mark. 16:15) Tämä niin tuttu ja usein lukemani jae alkoi avautua uusista näkökulmista, kun luin Uuden testamentin lähetyskäskyjä rinnakkain. Sana ”luoduille” sai uuden ja painavamman merkityksen. (Helatorstain tekstin äärellä)
Suomen Lähetysseuran asiantuntijat Pia ja Mikko Pyhtilä esittivät Oulun hiippakunnalle keväällä 2021 ajatuksen, että pidettäisiin palaveri hyvän lähetystyön opintomatkan järjestämisestä. Nämä näkökohdat on muotoiltu lokakuussa 2021 Oulun piispantalolla pidetyn palaverin pohjalta. Puheenvuoron käyttäjinä olivat nuorisotyönohjaaja Sari Meriläinen, lähetyssihteeri Paula Rosbacka sekä Pia ja Mikko Pyhtilä. Pia, Mikko ja hiippakuntasihteeri Matti Laurila kokosivat nämä näkökohdat pidettyjen puheenvuorojen ja keskustelun pohjalta.
Ennustaminen on vaikea laji. Tai sitten ei – riippuu siitä mitä ennustaa ja mitä siltä odottaa. Horoskooppien ”ennustukset” ovat muodoltaan sellaisia, että jos haluaa niiden olevan totta, ne voi aina selittää parhain päin, itselle mieleisiksi. Toisaalta jotkut tulevaisuuden kuvaukset muuttuvat tosiksi sen takia, että ihmiset alkavat toimia kuvauksen mukaisesti.
