Mikä on seurakunnan osuus lähetystyössä?

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyö ja kansainvälinen diakonia toteutuvat järjestöjen kautta. Lähetystehtävän toteuttajana on keskeisesti paikallisseurakunta. Nämä kaksi itsestäänselvyydeltä vaikuttavaa ja keskenään jännitteistä toteamusta ovat olleet rakenteellisesti totta 1800-luvulta lähtien. Selviä nämä asiat eivät suinkaan ole olleet, sillä jo toisesta kirkolliskokouksesta lähtien alettiin keskustella siitä, mikä on yhtäältä kokonaiskirkon ja seurakuntien ja toisaalta järjestöjen osuus lähetystyön toteuttamisessa. Riippumatta siitä, onko puolustettu järjestöjen merkitystä tai haaveiltu kokonaiskirkon omasta, kirkon keskushallinnossa sijaitsevasta lähetystyötä toteuttavasta elimestä, ei kovinkaan paljoa ole paneuduttu kysymykseen paikallisseurakunnan osuudesta tässä kaikessa.

Armolahjat vähentämässä syntiinlankeemuksen seurauksia: ekologinen näkökulma

Minua on pitkään kiehtonut Markuksen evankeliumissa kuvattu lähetyskäsky: Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa ilosanomaa kaikille luoduille. (Mark. 16:15) Tämä niin tuttu ja usein lukemani jae alkoi avautua uusista näkökulmista, kun luin Uuden testamentin lähetyskäskyjä rinnakkain. Sana ”luoduille” sai uuden ja painavamman merkityksen. (Helatorstain tekstin äärellä)

Yhdeksän näkökohtaa hyvän opintomatkan toteuttamiseen

Suomen Lähetysseuran asiantuntijat Pia ja Mikko Pyhtilä esittivät Oulun hiippakunnalle keväällä 2021 ajatuksen, että pidettäisiin palaveri hyvän lähetystyön opintomatkan järjestämisestä. Nämä näkökohdat on muotoiltu lokakuussa 2021 Oulun piispantalolla pidetyn palaverin pohjalta. Puheenvuoron käyttäjinä olivat nuorisotyönohjaaja Sari Meriläinen, lähetyssihteeri Paula Rosbacka sekä Pia ja Mikko Pyhtilä. Pia, Mikko ja hiippakuntasihteeri Matti Laurila kokosivat nämä näkökohdat pidettyjen puheenvuorojen ja keskustelun pohjalta.

Jotta kävisi toteen

Ennustaminen on vaikea laji. Tai sitten ei – riippuu siitä mitä ennustaa ja mitä siltä odottaa. Horoskooppien ”ennustukset” ovat muodoltaan sellaisia, että jos haluaa niiden olevan totta, ne voi aina selittää parhain päin, itselle mieleisiksi. Toisaalta jotkut tulevaisuuden kuvaukset muuttuvat tosiksi sen takia, että ihmiset alkavat toimia kuvauksen mukaisesti.

Peltojemme kulmat

Kirkkovuoden vaihteessa Kirkkomme Lähetys julkaisee kolme kirjoitusta pyhäpäivien teksteistä. Tässä toisessa kirjoituksessa Timo-Matti Haapainen elämän kulkua, jossa alku ja loppu voivatkin olla eri järjestyksessä.

Riparin missio

Sain tänä keväänä ja alkukesästä mahdollisuuden osallistua rippikouluun yhtenä opettajista. Kokemus oli huikea ja pysäyttävä. Kirkon missio avautui taas yhdestä suunnastaan.

Valinnan ilo

Mistä syntyykään kristityn ilo? ”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, on silkkaa evankeliumia, virkistävän vapauttava”, kirjoittaa Jukka Kääriäinen tämän viikon radiohartauspuheessaan.

Minä olen tie

Polku, tai tie, on vertauskuva, ei vaan uran tai avioliiton valinnalle, myös koko elämällemme. Jukka Kääriäinen pohtii sunnuntain evankeliumin pohjalta, mitä tie ja tiellä kulkeminen voivatkaan merkitä.

Ei aaveella ole lihaa eikä luita

Minkälainen on sinun kuvasi Jeesuksesta? Kirkkomme Lähetyksessä alkaa jälleen viikottaiset kirjoitukset, joissa käsitellään tulevien pyhäpäivien tekstejä mission näkökulmasta.