International Bulletin of Mission Research, joka on yksi maailman johtavista lähetysteologisista julkaisuista, on vuodesta 1985 julkaissut säännöllisiä tilannekatsauksia globaalin kristinuskon tilasta. Vuoden 2026 julkaisu ennakoi uskontotilanteen kehitystä vuoteen 2075. Keskeisiksi teemoiksi nousevat kristinuskon jatkuva vahvistuminen globaalissa etelässä sekä kristinuskon ja islamin välinen vuorovaikutus. Mielenkiintoisena yksityiskohtana tutkimus arvioi Kongon demokraattisen tasavallan mahdollisesti ohittavan Yhdysvallat kristittyjen tilastoissa vuoteen 2075 mennessä.

Kuusankoskelaiset Sirkku-Maria ja Markku Tommola kiertävät ovelta ovelle keräämässä Yhteisvastuulle lahjoituksia.

Roni Lepän usko ei ole horjunut pitkällä musiikillisella matkalla. Tuloksena on täysin omin ajatuksin ja käsin toteutettu levy, jota juhlistetaan konsertilla.

Raamattu kuvailee rakkautta väkeväksi kuin kuolema, kaiken kestäväksi ja kaiken kärsiväksi. Rakkaus on itseään ruokkiva, pyyteetön ja katoamaton.

Toivolan tila on keskiviikkoiltaisin täynnä heppatunnelmaa, kun alakouluikäiset lapset kokoontuvat musiikin, tarinan ja ratsastuksen merkeissä.

Houkutteleeko ajatus helpoista häistä ilman hössötystä? Muistathan, että seurakuntakin tarjoaa mahdollisuuksia päästä vikkelästi vihille.

Lähetystyö elää sykkivässä ja muuttuvassa maailmassa. Evankeliumin ilosanoma kutsuu meitä seurakuntalaisina ja kirkkona rakkauden ja toivon lähettiläiksi. Vuoden ensimmäisessä ev.lut. kirkon missiologisessa symposiumissa juhlittiin 50-vuotiasta Kirkon lähetystyön keskusta. Samalla piispa Jari Jolkkonen pohti lähetystyön nykytilannetta ja loi katseita tulevaan.

Ystävänpäivä kolkuttaa jo ovella. Pariskunnat pysähtyivät kertomaan Henki & elämä -lehdelle, miten heidän rakkautensa roihahti. Ja kuinka kipinä on säilynyt.

Kristinuskon ja uushenkisyyden suhde riippuu kristinuskon tulkinnasta, sanoo tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.

Kun kipeän tunteen saa tuotua esiin itselle ja mahdollisesti muillekin, sen valta heikkenee.

Tänä vuonna kirkossa juhlitaan hyvää hallintoa ja sivistystä. Matkustetaanpa hetkeksi vuosisatojen taakse.

”Tekoäly olisi pitänyt nimetä tekodataksi”, sanoo Jyväskylän yliopiston viisaustutkija Eeva K. Kallio.

Tein Kirkon lähetystyön toimikuntaa varten katsauksen lähetystyön toimijoiden tilanteeseen Kuopion hiippakunnan seurakunnissa. Kyselymuotoinen katsaus toteutettiin vuonna 2025 koko hiippakunnan alueella. Vastausprosentti ei ollut suuri, mutta vastauksista piirtyi selkeä kuva siitä, mitä on olla lähetystyöstä vastaava työntekijä seurakunnissa. Monin tavoin tuon kyselyn vastaukset heijastelevat omiakin kokemuksia ja ajatuksia maalaisseurakunnan kirkkoherrana ja lähetystyöstä vastaavana pappina.

Ympäristödiplomi auttaa kantamaan ympäristövastuuta.

Mitä tarkoittaa Jeesuksen varoitus “En ole koskaan tuntenut teitä” (Matt. 7:23) maailmassa, jossa usko ja valta kietoutuvat yhteen? Tämä teksti pohtii, kuinka Raamatun sanoma haastaa tekopyhyyden ja kutsuu meitä toimimaan sorrettujen puolesta – ei imperiumien hyväksi. [Tämä kirjoitus sopii hyvin myös neljännen joulupäivän eli viattomien lasten päivän teemoihin. Betlehemin lastenmurha on liiankin totta myös tänään. suom. lisäys]

Neljännen adventin jälkeinen viikko on täynnä tiivistynyttä odotusta. Joulu on jo aivan lähellä, mutta aivan vielä emme ole perillä. Elämme välitilassa, jossa katse on jo kohti seimeä, mutta sydän on yhä matkalla. Juuri tämä hetki kutsuu meitä pysähtymään ja kysymään, millaisessa mielen asennossa odotamme Jeesuksen syntymää – ja millaiselle todellisuudelle olemme valmiit avaamaan itsemme.

Tammikuun alussa Lähetysyhdistys Kylväjä saa uuden johtajan, kun pitkäaikainen lähetystyöntekijä ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Magnus Riska aloittaa uudessa tehtävässään. Riska astuu johtamaan järjestöä sen valmistellessa uutta strategiaa. Järjestön toimintaa määrittelee näky Jumalan valtakunnan etenemisestä erityisesti siellä, missä on vähän tai ei lainkaan kristittyjä. Tämä näky on tärkeä myös tulevalle lähetysjohtajalle.

Ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät saapuivat Ambomaalle nykyisen Namibian pohjoisosiin vuonna 1870. Nykyisin ylivoimaisesti kuuluisin näistä pioneeriläheteistä on ryhmän nuorin jäsen, Martti Rautanen. Hän työskenteli lähetyskentällä pisimpään, ihan elämänsä loppuun saakka. Muut tuon alkuperäisen lähettijoukon jäsenet ovat jääneet Rautasen varjoon, sillä suomalaisen lähetystyön historiaa koskeva tähänastinen tutkimus on painottunut Rautaseen ja hänen perintöönsä. Ei siis ole kumma, että moni lähetysystäväkään ei tiedä, kuka johti ensimmäisten suomalaisten lähetystyöntekijöiden työtä Ambomaalla. Tähän vaativaan tehtävään oli Suomen Lähetysseuran Helsingissä kokoontuva johtokunta nimittänyt nuoren Botolf Björklundin. Tämä käsillä oleva lyhyt teksti pyrkii pintapuolisesti valaisemaan Björklundin elämää ja tekoja muutaman hänen elämästään kertovan anekdootin kautta.