Lähetyksen profeetallisuus

Lähetystyöstä puhuttaessa useimmat ymmärtävät käsitteiden ´julistus´ ja ´palvelu´ merkityksen. Yksi viime aikoina esiin noussut näkökulma on lähetyksen profeetallisuus, jota voi olla vaikeampi hahmottaa. Tämä johtunee sanan ”profeetta” monesta merkityksestä.

Miksi kirkko on missionaarinen?

Tänään alkavassa Kirkkomme Lähetyksen kirjoitussarjassa laajennetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyksen peruslinjauksen Yhteinen todistus 2023 näkökulmia kirkon missioon. Ensimmäisenä käsittelyssä kirkon missionaarisuus: mihin se perustuu ja mitä se voi tarkoittaa.

Sata vuotta yhteistyötä lähetystyössä

1900-luvun aikana kristinusko laajeni merkittävällä tavalla ympäri maailmaa, ja nykyään voidaan puhua aidosti globaalista kristillisyydestä. Tänä päivänä enemmistö kristityistä elää globaalissa etelässä. Afrikka on maanosista kristillisin. Yksi tekijä kristinuskon muutoksen takana on yhteistyö lähetystyössä, mm. Kansainvälisen lähetysneuvoston kautta.

Yhteisymmärrysviikon vietto laajenee seurakunnissa

YK:n vuotuista uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa vietetään helmikuun ensimmäisellä viikolla. Teemaviikkoa on vietetty vuodesta 2011 alkaen. Yhteisymmärrysviikon tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja yhteistyötä eri uskonto- ja katsomusperinteiden välillä. Suomessa viikkoa koordinoi Fokus ry. Yhä useampi evankelis-luterilainen seurakunta eri puolilla on lähtenyt yhteisymmärrysviikon viettoon mukaan eri yhteistyökumppanien kanssa. Vuoden 2023 teemana oli ”Edistänkö rauhaa?” Voisiko teidän seurakuntanne olla mukana ensi vuonna? Lue alta vinkkejä eri puolilta Suomea!

Utmanande studiemiljö i Kenya

En universitetsexamen firas stort i många familjer i Afrika och i Kenya i synnerhet. Att uppnå examen kräver ändå mycket disciplin från den studerande under hela utbildningscykeln.

Mikä on seurakunnan osuus lähetystyössä?

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyö ja kansainvälinen diakonia toteutuvat järjestöjen kautta. Lähetystehtävän toteuttajana on keskeisesti paikallisseurakunta. Nämä kaksi itsestäänselvyydeltä vaikuttavaa ja keskenään jännitteistä toteamusta ovat olleet rakenteellisesti totta 1800-luvulta lähtien. Selviä nämä asiat eivät suinkaan ole olleet, sillä jo toisesta kirkolliskokouksesta lähtien alettiin keskustella siitä, mikä on yhtäältä kokonaiskirkon ja seurakuntien ja toisaalta järjestöjen osuus lähetystyön toteuttamisessa. Riippumatta siitä, onko puolustettu järjestöjen merkitystä tai haaveiltu kokonaiskirkon omasta, kirkon keskushallinnossa sijaitsevasta lähetystyötä toteuttavasta elimestä, ei kovinkaan paljoa ole paneuduttu kysymykseen paikallisseurakunnan osuudesta tässä kaikessa.

Ohjauskeskusteluissa arvioidaan lähetysjärjestön ja evankelis-luterilaisen kirkon suhdetta

Suomessa evankelis-luterilainen kirkko toteuttaa kansainvälistä lähetystehtäväänsä lähetysjärjestöjen kautta. Virallisia lähetysjärjestöjä on pitkään ollut seitsemän, ja hiljattain koolla ollut kirkolliskokous päätti laajentaa tätä joukkoa yhdellä, kun Evankelinen lähetysyhdistys Ely ry. hyväksyttiin joukkoon mukaan.
Vuosittain alkusyksystä käydään kirkkomme ja sen virallisten lähetysjärjestöjen välillä niin sanotut ohjauskeskustelut, jotka perustuvat lähetyksen perussopimukseen. Mistä niissä oikein on kyse, ja mistä keskustellaan? Kirkkomme Lähetys avaa ohjauskeskustelujen taustaa.

Lähetyksen peruslinjaus -Yhteinen todistus -päivitettiin

Kirkon lähetysstrategia ja lähetystyön järjestämisen malli ovat kaksi erillistä, mutta toisiinsa kietoutunutta prosessia. Päivitetty lähetyksen peruslinjaus Yhteinen todistus 2023 hyväksyttiin piispainkokouksessa syyskuussa 2022. Mitä vaiheita lähetysstrategian valmisteluun onkaan liittynyt?

Lähetysjärjestörakenteen syntyminen ja lähetysjärjestöksi pääsemisen edellytykset

Kirkon ja järjestöjen suhteesta on aktiivisesti keskusteltu kirkolliskokouksessa koko sen olemassaolon ajan. Vuodesta 1941 alkaen tähän on liittynyt myös pyrkimys hahmottaa, mikä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rooli lähetystyön toteuttamisessa. Välillä on etsitty mahdollisuutta ottaa kirkon vastuulle koko lähetystyö toteuttamista myöten, sitten taas todettu järjestöjen toteuttavan sitä kirkon työnä. Kirkon lähetysjärjestöksi pääsemisen edellytyksiä hahmotettiin ensimmäisen kerran vasta 1960-luvun lopulla. Nykyiset kriteerit hyväksyttiin kirkolliskokouksessa 2018 ja ensimmäisen kerran niitä käytettiin piispainkokouksessa joulukuussa samana vuonna.