Tekijä: Kirkkomme Lähetys

Miten voin kuulla Jumalan puhuvan minulle? Raamatun merkitys lähetystyössä

”Kun luin ensimmäistä kertaa Raamattua romanikielellä, tuntui kuin sieluun olisi syttynyt valo. Teksti tuli omaksi – se puhui minulle ja minun kielelläni.” Lainaus on Tuula Åkerlundilta, joka on yksi pääsiäisenä 2026 julkaistun Suomen romanikielisen Markuksen evankeliumin kääntäjistä. Sama ensireaktio on tuttu Raamatun kääntämisen parissa työskenteleville ympäri maailmaa: Jumala puhuu minun kieltäni, ja eron aiempaan tuntee. Kenties osuvimmin asian tavoittaa Kanadan Pipliaseuran mottolause ”We help people hear God speak” – autamme ihmisiä kuulemaan, kun Jumala puhuu. Helluntain ihme, kokemus elävästä Jumalasta, jonka puhe tavoittaa jokaisen kuulijan hänen omalla kielellään, on kirkon syntymähetki. Se toistuu yhä uudelleen, kun evankeliumin sanoma leviää uusien kansojen ja ihmisten pariin.

Uusi tutkimus lähetystyöntekijöiden koulutuksesta nostaa esiin kysymyksiä sukupuolesta, toimijuudesta ja vallasta

Uusi tutkimus Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijäkoulutuksesta vuosina 1944–1960 avaa näkökulmia vallan, sukupuolen ja toimijuuden kysymyksiin. Miten Suomen Lähetysseura rakensi lähetystyöntekijäkoulutustaan tilanteessa, jossa paikalliset kirkot Afrikassa olivat kehittymässä? Keitä olivat koulutukseen osallistuneet ja sitä toteuttaneet henkilöt? Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, millainen suhde Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijäkoulutuksella oli kolonialismiin sekä kuuluiko paikallisten kristittyjen ääni koulutuksessa.

Medialähetys muuttuvassa maailmassa

Kristillisen medialähetyksen juuret ovat luomisessa, lunastuksessa ja Jeesuksen seuraajilleen antamassa lähetyskäskyssä. Luomisessa syntyivät universumin mukana luonnonlait ja erilaiset säteilyt sekä radio-, röntgen- ja vastaavat säteilyt. Jumalan luoma ihminen oppi käyttämään näitä ja muita luomakuntaan sisältyviä mahdollisuuksia elämän, yhteyden ja toivon rakentamiseen. Näin myös radioaallot, satelliitit, digitaaliset alustat ja mobiilivälineet voivat palvella evankeliumia. Toiminnanjohtaja Mikko Matikainen avaa medialähetyksen maailmaa.

Kieli Jumalan lähetyksessä

Suomen kieltä äidinkielenään puhuvalle ihmiselle on lähes itsestään selvää, että suomeksi on olemassa Raamattu. Näin ei maailman kaikilla kielillä suinkaan ole. Michael Greedin toimittama uusi englanninkielinen kirja ”Language in the Mission of God” (Kieli Jumalan lähetyksessä) 2025, puhuu erityisesti heistä, joilla ei vielä ole Raamattua tai sen osia omalla äidinkielellään. Kirja on mielenkiintoinen ikkuna raamatunkääntämisen, lukutaitotyön ja kielentutkimuksen maailmaan.

Miten Aasian luterilaiset kirkon tekevät enemmän lähetysyhteistyötä?

Vuonna 2000 Luterilainen maailmanliitto kutsui koolle Bangkokiin 34 edustajaa eri kirkoista, lähetysjärjestöistä ja ekumeenisista järjestöistä, yhteensä 14 maasta. Tavoitteena oli keskustella yhdessä siitä, miten eri luterilaiset lähetystoimijat Mekong-joen alueella voisivat toimia yhdessä sen sijaan että niiden toiminta olisi päällekkäistä.

Lähetys mukana Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä

Neljännet Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät järjestettiin Helsingin yliopistossa toukokuun toisella viikolla teemalla ”Uskonto ja teologia epävarmuuksien aikoina”. Lähetystyö oli päivillä esillä muun muassa kahdessa sessiossa, joissa käsiteltiin ekumenian ja missiologian haasteita polarisoituneessa maailmassa. Sessioissa käsiteltiin kasvavia kirkkoja, tekoälyä, suomalaista lähetyskannatusta, Kirkkojen maailmanneuvoston lähetysteologiaa, ekumeenista missiologiaa ja dekolonisaatiota. Esitelmiä pitivät Matti Repo, Miikka Ruokanen, Risto Jukko, Johanna Björkholm-Kallio, Jaakko Rusama, Brita Jern ja Ida Heikkilä. Tässä artikkelissa tarjotaan muutamia poimintoja päivien aikana pidetyistä lähetysaiheisista luennoista.

Kirkon lähetystyön toimikunta ja lähetysjärjestöt aktiivisesti mukana kirkon käynnissä olevassa strategiaprosessissa

Kirkon ja lähetyksen suhde on osa kirkon olemusta ja sitä on syytä tarkastella ja arvioida jatkuvasti osana aikamme kristillisyyttä. Miten voimme vahvistaa kirkon olemusta ja lisätä sen tavoittavuutta nykymaailmassa? Mikä puhuttelee nuoria? Miten annamme tilaa lapsille? Ja miten pysymme evankeliumin toivon ja pelastuksen sanoman lähettiläinä sotien, köyhyyden, ilmastonmuutoksen ja pahuuden runtelemassa maailmassa? Kirkon lähetystyön toimikunta ja sopimusjärjestöt muistuttavat lähetystyön sanoittamisen tärkeydestä kirkon strategiassa vuosille 2027–2032.

Kun koko elämä todistaa

Uudessa testamentissa todistaminen liitetään sekä ylösnousseesta että ylösnousemuksesta todistamiseen. Todistaminen ei ole vain sanallinen lausunto, vaan koko elämää koskeva, kokonaisvaltainen suuntautuminen Kristukseen ja hänen ylösnousemukseensa. Hiljainen viikko ja pääsiäisaika korostavat juuri tätä: Kristuksen kärsimyksen ja ylösnousemuksen todellisuutta, joka näkyy ja kuuluu kristityn ja seurakunnan elämässä.

Kenen tehtävä on lähetys?

Maailmanlähetyksessä tapahtuu kaiken aikaa monia muutoksia, joista osa on hitaampia, osa hyvinkin nopeita, mutta ne kaikki vaikuttavat tavalla tai toisella Suomen ev.-lut. kirkon lähetystyöhön. Globaalin näkökulman huomioonottaminen globalisoituneessa maailmassa on välttämätöntä myös paikallistasolla, jotta seurakuntien lähetystyö voisi jatkua vireänä sekä globaalin että paikallisen toimintaympäristön muutokset huomioiden.