Kansainvälinen kotielämä korona-aikoina?

Kirkon lähetystyön keskus julkaisee seuraavien päivien aikana koronaepidemiaan liittyviä juttuja maailmalta. Ensimmäisessä Jukka Kääriäinen tuo terveisiä kiinankielisestä maailmasta.

Digitalisaatio ja kokonaisvaltaisuus lähetystyössä

Kirkon lähetystyön keskus järjesti huhtikuun alussa pienen virtuaalisen, missiologisen symposiumin omilla Facebook -sivuillaan. Sen aikana nähtiin kaksi esitystä aiheista kokonaisvaltainen lähetys sekä digitalisaatio. Tämä korvasi symposiumin, joka oli tarkoitus järjestää Kirkon talolla, mutta joka on nyt siirretty vuoteen 2021.
Tässä Mervi Viuhko antaa pienen maistiaisen omasta, digitalisaatiota käsittelevästä esityksestään. Jutun lopussa linkit kyseisiin esityksiin.

Kokonaisvaltainen lähetys

Kirkon lähetystyön keskus järjesti huhtikuun alussa pienen virtuaalisen, missiologisen symposiumin omilla Facebook -sivuillaan. Sen aikana nähtiin kaksi esitystä aiheista kokonaisvaltainen lähetys sekä digitalisaatio. Tämä korvasi symposiumin, joka oli tarkoitus järjestää Kirkon talolla, mutta joka on nyt siirretty vuoteen 2021.
Tässä Jukka Kääriäinen antaa pienen maistiaisen. Jutun lopussa myös linkit kyseisiin esityksiin.

Kristinusko painottuu yhä enemmän eteläiselle pallonpuoliskolle 2020

Viime syksynä ennustettiin, että seuraavan 30 vuoden aikana Suomen väestön painopiste siirtyy vahvasti etelään: Tampere – Turku – Helsinki -alueelle. Suomen väestön kehityksessä ja kristinuskon globaalissa kehityksessä on samanlainen suuntaus kohti etelää. Tuorein numero lähetysteologista aikakauslehteä International Bulletin of Missionary Research (IBMR) kuvailee kristinuskon globaalin nykytilanneteen otsikolla ”jatkuvaa siirtymistä globaaliin etelään.”

Kansankirkon missio globaalissa maailmassa

Dosentti Risto A. Ahonen analysoi viimeaikaista keskustelua kirkon tehtävästä ja seurakunnan roolista. Kirjoitus pohjautuu piispa Seppo Häkkisen kahteen paimenkirjeeseen: Rohkeasti luterilainen ja Rohkeasti kristitty. ”Kokonaisvaltainen lähetys, diakonia ja kasvatus eri muodoissaan, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus jäisivät erillisiksi tehtäviksi ilman kokoavaa jäsentymistä kirkon olemukseen.”

Elämä ylösnousemuksen valossa

Rohkenen ehdottaa, että ylösnousemus toi Paavalille, tuo sinulle, minulle ja jokaiselle Kristuksen seuraajalle kallisarvoisen voiman: sinnikkään kestävyyden kohdata elämän vastoinkäymiset ja epävarmuudet. — Mitä tällä tarkoitan? Juuri sitä, että koska ”Kristus on kuollut, Kristus on noussut, Kristus tulee jälleen,” siksi voin jättäytyä Jumalan rakastavaan huolenpitoon silloinkin, kun vastauksia ei löydy.

Muurien murtamista ja oikeudenmukaisuutta

Käytännöllisiin, oikeudenmukaisiin ja täyttä ihmisyyttä vahvistaviin tekoihin saamme kutsua kaikkia. Se tarkoittaa kristillisessä seurakunnassa naisia, miehiä, nuoria, vanhoja, vammaisia, eri etnisiin ryhmiin kuuluvia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Elämä on yhteinen ja siihen kuuluvat myös oman uskonyhteisömme ulkopuolella olevat. Hekin ovat sisariamme ja veljiämme.

Palveleva johtaja on mahdollistaja

Seurakuntana meillä on kuitenkin vapauksia, joita inhimillisen organisaation ei pitäisi kahlita. Riippumatta siitä, kenelle on annettu vastuu seurauksista, me voimme kysyä parhaita toimintamalleja kaikilta asianosaisilta

Todistakaa uskollisesti Jumalan muuttavasta rakkaudesta

Perustuuko kaikki identiteetin rakentaminen vallankäyttöön ja toisen sortamiseen, kuten usein väitetään? Vai onko olemassa identiteetti, joka ei rakennu vertailuun ja toisen alistamiseen ja sortamiseen, vaan itsensä tyhjentämiseen? Identiteetti, joka on samanaikaisesti vahva (vakaumuksellinen) ja nöyrän lempeä? Eikö tällaista identiteettiä juuri tarvita nykypäivänä?