Käytännöllisiin, oikeudenmukaisiin ja täyttä ihmisyyttä vahvistaviin tekoihin saamme kutsua kaikkia. Se tarkoittaa kristillisessä seurakunnassa naisia, miehiä, nuoria, vanhoja, vammaisia, eri etnisiin ryhmiin kuuluvia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Elämä on yhteinen ja siihen kuuluvat myös oman uskonyhteisömme ulkopuolella olevat. Hekin ovat sisariamme ja veljiämme.
Mitä on elää kristittynä omana aikanamme? Mitä tarkoittaa se, että kirkkona ja kristittyinä meidät on lähetetty todistajiksi? Mitä on Jeesuksen seuraaminen? Näihin pohdintoihin johdattelee Kirkkojen maailmanneuvoston maailmanlähetyksen ja evankelioimisen konferenssissa Tansanian Arushassa 2018 pidettyjen rukoushetkien englanninkielinen aineisto, joka julkaistiin toukokuussa 2019 nimellä Called to Transforming Discipleship. Kirkon lähetystyön keskus on niiden pohjalta laatinut hartausaineiston, joka julkaistaan Kirkkomme Lähetys -lehdessä syksyn 2019 aikana.
Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä.
Viides Mooseksen kirja 10:19
Jeesuksen seuraajina, yksittäisinä kristittyinä ja yhteisön jäseninä, meitä haastetaan kaatamaan ihmisiä ja ihmisryhmiä erottavat muurit ja aidat. Meitä haastetaan etsimään oikeudenmukaisuutta niiden ihmisten kanssa, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja maansa, pakolaiset, siirtolaiset ja turvanpaikanhakijat. Meitä haastetaan vastustamaan uusia raja-aitoja, jotka tuhoavat inhimillistä elämää. (Jesaja 58:6-8)
Arushan konferenssin aikana kuultua
KMN:n keskuskomitean puheenjohtaja Agnes Abuom esitti huolensa maailman eri alueilla tapahtuvista nopeista ja häilyväisistä muutoksista. Monet kansanryhmät ovat joutuneet pakenemaan maistaan erilaisten konfliktien ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Todella rikkaiden ja todella köyhien välinen kuilu on entistä jyrkempi. Kohtaamme populismia, itsekästä kansallistunnetta ja yksilöllisyyttä, muukalaisvihaa ja rasismia. Jumalan lähetys ja opetuslapseus haastavat muuttamaan meidän ja yhteisöjämme elämää. Meitä haastetaan hyväksymään ja kunnioittamaan Jumalan kuvaksi luotujen arvoa jokaisessa ihmisessä. Kukaan ei ole niiden kehityskulkujen ulkopuolella, joissa kamppaillaan oikeudenmukaisen ja rauhanomaisen maailman puolesta.
Etelä-Afrikassa työskentelevä jamaikalainen Roderick Hewitt painotti sitä, miten maailmanlaaja kirkon lähetystehtävä edellyttää sitä, että elämäämme muuttava opetuslapseus perustuu kunnioitukseen, nöyryyteen ja luottamukseen. Emme häpeä evankeliumia Kristuksesta, kun käymme vuoropuhelua eri uskontojen kannattajien kanssa oikeudenmukaisuudesta ja rauhasta. Opetuslapseuden vahvistuminen merkitsee avoimuutta sekä kaikkien ihmisten, naisten, miesten ja koko inhimillisen yhteisön yhteistä työskentelyä.
Omaa pohdiskelua
Suomalaisessa yhteiskunnassa kohtaamme paljon epäoikeudenmukaisuutta, syrjintää ja kylmyyttä toista ihmistä kohtaan. Keskinäinen kunnioitus ja toistemme arvostus on liian usein koetuksella. Jos lähiyhteys toimii huonosti, silloin on helposti pohja pois yleviltä tavoitteilta, jotka koskevat poliittista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta, ilmastonmuutosta tai sukupuolten ja ikäryhmien välistä tasa-arvoa. Ihmisten ja erilaisten yhteisöjen väliset muurit, jotka me ihmiset olemme rakentaneet, eivät murru itsestään. Niitä on purettava yhdessä. Yhteistyö on voimaa. Käytännöllisiin, oikeudenmukaisiin ja täyttä ihmisyyttä vahvistaviin tekoihin saamme kutsua kaikkia. Se tarkoittaa kristillisessä seurakunnassa naisia, miehiä, nuoria, vanhoja, vammaisia, eri etnisiin ryhmiin kuuluvia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Elämä on yhteinen ja siihen kuuluvat myös oman uskonyhteisömme ulkopuolella olevat. Hekin ovat sisariamme ja veljiämme.
Monissa saksalaisissa protestanttisissa seurakunnissa työryhmien ja toimikuntien kokoonpanossa on oltava vähintään 40 % molempia sukupuolia ja aina vähintään yksi nuori aikuinen tai nuori. Iältään nuori ei ole ihmisyydeltään puoliaikuinen. Perustavatko Suomessa seurakunnat kirkolliskokouksen marraskuussa 2019 päättämiä erillisiä nuorten vaikuttajaryhmiä? Saksassa on muutamissa seurakunnissa vaatimuksiin lisätty myös vähintään yksi vammainen. Periaatteena on se, että seurakunta olemme me kaikki. Jos näitä kriteereitä ei pystytä täyttämään, silloin työryhmää tai toimikuntaa ei perusteta lainkaan. Olisiko tämä luonteva keino myös Suomessa avartumiseen ja todelliseen eri näkemysten rakentavaan kohtaamiseen? Oikeudenmukaisuus ja kaikkien yhteinen hyvä eivät ole vain juhlavia sanoja.
Rukous
Pyhä Jumala, rakas Taivaallinen Isä. Sinä olet antanut meille elämän lahjan. Anna meille voimaa toimia sinun tahtosi mukaan omassa elämässämme ja toistemme parhaaksi.
Jeesus Kristus, sinä tulit ihmiseksi meidän keskellemme. Sinä tulet joka päivä ja haastat meitä seuraamiseen ja muuttavaan opetuslapseuteen. Anna meille voimaa kuulla sitä, mitä meille sanot, että ymmärtäisimme paikkamme sinun tahtosi toteuttajina.
Pyhä Henki, opeta meitä pitämään kaikki, mitä olemme saaneet uskon lahjana. Anna meille voimaa elää Hengestä, että todistaisimme kolmiyhteisen Jumalan johdatuksesta jokaisen ihmisen kohdalla.
Pyhä kolmiyhteinen Jumala, tee meistä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolustajia ja esitaistelijoita. Aamen.
Jaakko Rusama
Johtaja
Kirkon lähetystyön keskus