Tekijä: Kirkkomme Lähetys

Maailma ei ole enää entisensä: kirkko muuttuvassa maailmassa

”Kristuksen kirkon elämässä, mikä on aidosti pysyvää ja mikä muuttuu? Mitä evankeliumi muuttaa? Miten se muuttaa sen? Annammeko tilaa sille, mitä evankeliumi tekee, vai torjummeko sen?” Näiden ydinkysymysten äärelle Lapuan hiippakunnan työntekijät ja vastuunkantajat kokoontuivat syyskuussa kolmena päivänä yhteisille työkauden avaaville starttipäiville. Huomioistaan kirjoittaa Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi Jukka Kääriäinen.

Tutkimusmatka kristinuskon irakilaisille juurille

Harvoin tulee luetuksi kirja, jossa kelataan läpi peräti viiden vuosituhannen verran historiaa. Sellaisen aikamatkan tarjoaa Kahden virran maa. Onneksi maantieteellisesti kirja pysyttelee varsin uskollisesti rajatulla alueella, joka historian kirjoista tunnetaan Mesopotamiana ja nykyuutisista Irakina. Ja onneksi teologian tohtori Emil Anton on erinomaisen sujuvasanainen opas läpi historian.

Paljonko on melko paljon tai alle puolet siitä?

Nina Silander peilaa uusimman Diakoniabarometri 2020 (Aina uuden edessä) kautta diakoniatyön arkea. Miten siinä näkyy kansainvälinen vastuu? Onko siinä tapahtunut siirymää johonkin suuntaan? ”Diakonian arkea kuvaavat painotukset herättävät kysymyksiä, joista en varmuudella tiedä tulisiko niistä iloita vai huolestua. Ainakin tarkempaa perehtymistä viime vuosikymmenen muuttunut arjen ajankäyttö vaatii, jottei lukuja tulisi tulkittua väärin”

Miten rakkaus ja laki mahtuvat samaan lauseeseen?

Rakkauden kaksoiskäsky on laajalti tunnettu elämänohje. Elina Hellqvist pohtii ekumeenisen lähetyspyhän aineiston äärellä rakkautta ja sen toteuttamista. Mitä tekemistä rakkaudella, lailla, pelolla ja käskyllä on tekemistä keskenään?

Ekumeenisen missiologian perusteos haastaa keskusteluun – ketään ei ole suljettu pois

Kirjoituksen otsikon kohta ”ketään ei ole suljettu pois”, on otettu tähän paavi Franciscuksen kirjoituksesta, jossa hän kutsuu kaikkia kristittyjä uudistamaan henkilökohtaisen kohtaamisensa Jeesuksen Kristuksen kanssa. Otsikko voisi viitata myös ekumeeniseen keskusteluun, sellaiseen, josta ketään ei haluta sulkea pois. Tämä ajatus on vahvana juonteena hiljattain ilmestyneessä kirjassa Näkökulmia ekumeeniseen missiologiaan. (Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 133, toim. Mari-Anna Auvinen & Jyri Komulainen, Helsinki 2020).

Aabrahamin tavoin meidän on oltava siunaukseksi myös muulle maailmalle

David Marshall on laatinut Kirkkojen maailmanneuvoston raamattuopetusten sarjaan ajankohtaisen kirjoituksen korona-pandemian vaikutuksista kirkon ja yksittäisten ihmisten elämään. Abrahamin kutsu: siunauksia ja testejä kirkolle Marshall avaa hienolla tavalla sitä, mihin Aabrahamille annettu siunaus kutsuu meitä ja mitä kaikkea se voikaan meille merkitä erityisesti haastavina aikoina.

Post post scriptum: Abisai Henok Aludhilu ja muita Namibian kirkkohistorian merkkihenkilöitä

Kirkkomme Lähetyksessä ilmestyi 27.8 Olli Löytyn kirjoittama artikkeli Suomalainen lähetystyö ja historian muutosagentit. Siihen sisältyi jälkikirjoituksena tarina sairaalapappi Abisai Henokista. Juttuun liittyvässä kuvassa oli tuolloin tuntemattomaksi jäänyt sairaanhoitaja. Sakari Löytty omasta puolestaan jatkoi asian selvittelyä ja löysi sekä sairaanhoitajan nimen että lisätietoja Abisaista. Historian muutosagenttien tarina jatkuu.

[Kuvassa läntisen hiippakunnan lähetysjuhlien kulkue. Kyltissä lukee (suom.) ”Menkää kaikkeen maailmaan”.]

Jos kartta ja maasto ovat eri mieltä, useimmiten maasto on oikeassa

” Uskonnoissa ja niiden ulkopuolella on monia käsityksiä siitä, mitä uskonto on ja mitä se ei ole – mitä uskonnon piiriin kuuluu ja mitä siihen ei kuulu. Tämä tekee uskontojen kohtaamisesta sekä haasteellista että antoisaa”, sanoo Timo-Matti Haapainen. Hän aloitti syyskuussa uskontojen kohtaamisen asiantuntijan tehtävässä kirkon ulkoasiain osastolla. Kirkkomme Lähetys kyseli hänen mietteitään uusien haasteiden edessä.

Suomalainen lähetystyö ja historian muutosagentit

Maailman lähetysneuvoston (Council for World Mission) aikakauslehti Insight julkaisi kesäkuussa teemanumeron rasismista (Silent No Longer: The Roots of Racism in Mission. Peter Cruchley. Insight 6/2020 s. 19-24) . Yksi artikkeleista koski yhden neuvoston perustajan, Lontoon lähetysseuran (London Missionary Society) suhdetta orjuuteen. Esiin nousi se, miten orjuuskysymykseen heijastui brittiläinen luokkayhteiskunta ja se tosiasia, että osalla järjestön johtajista oli itsellään orjia. Käytännön lähetystyöntekijöitä kehotettiin vaikenemaan orjien asemaa ja oloja koskevista kannanotoista. Sen sijaan heitä neuvottiin tarjoamaan orjille uskonnon tuomaa lohtua. Tutkija ja tietokirjailija Olli Löytty on perehtynyt kirkkomme lähetystyön varhaisvaiheisiin Ambomaalla eli Pohjois-Namibiassa. Kirkkomme Lähetys kysyi häneltä, millaisia ajatuksia Insightin artikkeli hänessä herättää.