Jeesus on jokaisen kristityn paimen. Hän lähettää kristityt edelleen kutsumaan lampaita ja huolehtimaan laumastaan. Toiset paimenet ovat vahvoja ja voimakkaita, valmiita kohtaamaan tämän maailman sudet – tai siltä ainakin ulospäin näyttää. Toiset ovat enemmän kuin niitä lapsia ja vanhuksia, jotka ennen muinoin lähetettiin paimeniksi, kun muu työ ei luonnistu.
”Luterilaisen maailmanliiton piirissä on puhuttu joidenkin vuosien ajan siitä, kuinka saman yhteisön jäseninä olemme yhtä aikaa vastuullisia sekä omassa lähiympäristössämme että koko maailmassa. Tällä on tarkoitettu sitä, että kristittynä elämme aidosti omassa lähiympäristössämme mutta emme koskaan erillisinä niistä, jotka ovat meistä maantieteellisesti tai kulttuurisesti kauempana”, pohtii dosentti Minna Hietamäki. Hän aloitti työnsä Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologian asiantuntijana elokuussa 2021.
Helatorstain evankeliumissa on mallia meillekin. Jeesus ei ole fyysisesti meidän keskellämme, mutta Pyhän Hengen lahja on luvattu myös meille. Siispä on syytä tänäkin helatorstaina iloita ja riemuita, ylistää Jumalaa ja rukoilla yhdessä toisten kanssa! Meillä on tärkeä tehtävä, ja sitä ei tarvitse hoitaa yksin.
Kirkon lähetystyön keskus julkaisee sisarkirkoilta poimimiaan juttuja koronaepidemiaan liittyen. Näissä kahdessa, eri yhteisöjen sivuilla julkaistuissa artikkeleissa rohkaistaan kristittyjä toimimaan viisaasti, ymmärtävästi ja ammentamaan voimaa toimia yhteiseksi hyväksi. Siten annamme vahvan yhteisen todistuksen.
Kirkon lähetystyön keskus järjesti huhtikuun alussa pienen virtuaalisen, missiologisen symposiumin omilla Facebook -sivuillaan. Sen aikana nähtiin kaksi esitystä aiheista kokonaisvaltainen lähetys sekä digitalisaatio. Tämä korvasi symposiumin, joka oli tarkoitus järjestää Kirkon talolla, mutta joka on nyt siirretty vuoteen 2021.
Tässä Jukka Kääriäinen antaa pienen maistiaisen. Jutun lopussa myös linkit kyseisiin esityksiin.
Dosentti Risto A. Ahonen analysoi viimeaikaista keskustelua kirkon tehtävästä ja seurakunnan roolista. Kirjoitus pohjautuu piispa Seppo Häkkisen kahteen paimenkirjeeseen: Rohkeasti luterilainen ja Rohkeasti kristitty. ”Kokonaisvaltainen lähetys, diakonia ja kasvatus eri muodoissaan, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus jäisivät erillisiksi tehtäviksi ilman kokoavaa jäsentymistä kirkon olemukseen.”
