Suomalainen lähetystyö ja historian muutosagentit

Maailman lähetysneuvoston (Council for World Mission) aikakauslehti Insight julkaisi kesäkuussa teemanumeron rasismista (Silent No Longer: The Roots of Racism in Mission. Peter Cruchley. Insight 6/2020 s. 19-24) . Yksi artikkeleista koski yhden neuvoston perustajan, Lontoon lähetysseuran (London Missionary Society) suhdetta orjuuteen. Esiin nousi se, miten orjuuskysymykseen heijastui brittiläinen luokkayhteiskunta ja se tosiasia, että osalla järjestön johtajista oli itsellään orjia. Käytännön lähetystyöntekijöitä kehotettiin vaikenemaan orjien asemaa ja oloja koskevista kannanotoista. Sen sijaan heitä neuvottiin tarjoamaan orjille uskonnon tuomaa lohtua. Tutkija ja tietokirjailija Olli Löytty on perehtynyt kirkkomme lähetystyön varhaisvaiheisiin Ambomaalla eli Pohjois-Namibiassa. Kirkkomme Lähetys kysyi häneltä, millaisia ajatuksia Insightin artikkeli hänessä herättää.

Koti poissa kotoa

Syksyllä opintojen alkaessa eletään jännittävää aikaa. 16-vuotias Ella Jouhtimäki sisustaa opiskelijakotiaan Harjun asuntolassa.

Hyvästi, sokeri!

Artisti ja evankelista Jippu tarttui mahdollisuuteen päästä irti sokeririippuvuudestaan. Olet mitä syöt -ohjelma käynnisti prosessin, joka jatkuu loppuelämän.

Lähetystyöntekijä korona-aikana: haikeina, mutta toiveikkaina

Lähetysyhdistys Kylväjä työskentelee Norjan luterilaisen lähetysliiton (Norsk Luthersk Misjonssamband) kumppanina Etiopian Mekane Yesus -kirkon työyhteydessä. Korpit on yksi sinne lähetetyistä perheistä. Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi Jukka Kääriäinen haastatteli heitä täällä Suomessa.

Iloa yhteistyöstä, ystävyydestä ja kumppanuudesta jo 150 vuotta

9. heinäkuuta on kulunut 150 vuotta siitä, kun ensimmäiset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyöntekijät saapuivat Namibian pohjoisosaan, Ambomaalle. Siitä alkanut yhteistyö, ystävyys ja kumppanuus ovat kantaneet sekä kirkkojen että valtioiden välillä. Tässä kaikessa mukana on saanut olla myös Päivi ja Sakari Löytty. Koronan takia he ovat toistaiseksi kotimaassa. Tässä heidän ajatuksiaan.

Lähetystyöntekijä korona-aikana: yllättäen ja valmistautumatta

Etiopia on ilon, hymyjen, naurun ja kauneuden maa. Vaikka se on yksi maailman köyhimmistä maista, siellä iloitaan pienistäkin asioista. ”Tämä aika Suomessa tuli minulle yllättäen ja valmistautumatta”, toteaa Maria Karjalainen. Hän on erikoistunut vastasyntyneiden sairauksien hoitoon ja on työskennellyt Etiopiassa vuodesta 2017.

Surun jakaminen on ihmisen perustarve

Korona-ajan hautajaisissa kättely ja lohduttava koskettaminen puuttuvat. Koskettamisen kaipuu on pakottanut etsimään erilaisia tapoja surra ja jakaa surua.