Vuoden lähetessä loppuaan valo tuntuu hukkuvan harmaan ja loskan sekaan. Taivaalta satanut lumi piristää hieman, mutta tosiasia on, että auringonvalon osuus päivästä on tuskastuttavan lyhyt.
Olosuhteet huomioon ottaen tuntuu yllättävältä, että tiettävästi vain noin prosentti suomalaisista sairastaa talvikuukausina toistuvasti ilmenevää masennustilaa, kaamosmasennusta.
Pimeän vuodenajan vaikutuksiin laajasti perehtynyt tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) myöntää virallisen luvun hämäävän. Sillä kun puhutaan laajemmin pimeän vuodenajan aiheuttamista oireista, päästäänkin jo huomattavasti suurempaan osaan kansasta.
Kaamosoireet toistuvat vuosittain ja ne vaihtelevat lievistä vakaviin.
– Jopa kolmannes meistä suomalaisista saa kaamosajasta oireita ja aikuisista joka neljäs kokee kaamosoireensa ongelmaksi, Partonen tarkentaa.
Pimeästä vuodenajasta johtuvia tavallisimpia merkkejä ihmisessä ovat toimintakyvyn hiipuminen, mielialan lasku, univaikeudet, sosiaalisuuden väheneminen, painon nousu ja ruokahalun kasvu.
Partonen kuvaa kaamoksen vaikutuksia vakaviksi paitsi oireiden yleisyyden, myös niiden uusiutuvuuden vuoksi.
– Kaamosoireet toistuvat vuosittain ja ne vaihtelevat lievistä vakaviin. Vakavimmillaan oireet haittaavat selvästi toimintakykyä ja voivat johtaa sairastumiseen, hän huomauttaa.
– Kaamosoireilla on siten suurta kansanterveydellistäkin merkitystä.
Kaamosoireita alkaa yleensä ilmaantua murrosiässä tai pian sen jälkeen. Lapset eivät kärsi kaamosmasennuksesta. Syytä tähän ei Partosen mukaan tiedetä.
– Tosin Yhdysvalloista on julkaistu tieteellisiä artikkeleita myös lasten sairastamasta kaamosmasennuksesta. Nuorimmat ovat olleet 6-vuotiaita ja joskus, hyvin harvoin, jopa tätäkin nuorempia, hän selventää.
Eräs kaamosajan terveydelle petollinen piirre on epäterveellinen syönti ja sen myötä tapahtuva lihominen. Pimeästä vuodenajasta johtuvien oireiden vastapainoksi monet syövät nopean mielihyvän aikaansaamiseksi makeaa ja hyvin hiilihydraattipitoisesti. Oireet eivät helpota, mutta paino kyllä nousee.
Kaamosoireilevilla univaikeudet voimistuvat muita enemmän sekä keväällä että syksyllä.
Partosen mukaan terveellisempi ruokakaan ei tuo pimeänä aikana lohtua, vaikka toki vaikuttaa vuodenajasta riippumatta ylipäätään terveyteen.
– Ei ole näyttöä, että kuitupitoinen ruokavalio auttaisi kaamosoireissa. Saattaa olla jopa päinvastoin, sillä kaamosmasentuneet usein syövät tavallista enemmän hiilihydraattipitoisen ruuan lisäksi myös kuitupitoista ruokaa.
Talvea kohti mentäessä ihmisen sisäinen kello alkaa jätättää ja nukkumaanmeno saattaa huomaamatta viivästyä. Partonen liputtaa sen puolesta, että kellojen kääntely syksyllä ja keväällä lopetettaisiin, sillä kaamosoireisiin siitä olisi apua.
– Kaamosoireilevilla univaikeudet voimistuvat muita enemmän sekä keväällä että syksyllä. Siten kesäaikasäännöksistä eli arkikielellä sanoen kellojen kääntelystä luopuminen todennäköisesti helpottaisi heidän vointiaan.
Partonen kannustaa myös siihen, ettei juututtaisi sisälle, vaan mentäisiin rohkeasti ulos, kelistä välittämättä. Sillä jos Suomessa jättää ulkoilun hyvän kelin aikaan, saa sisällä viettää valtaosan vuodesta.
Ylipäätään liikunta on yksi mustan vuodenajan aiheuttamien oireiden parhaita lieventäjiä.
Olisi hyvä harrastaa sykettä nostattavaa liikuntaa kaksi tai kolme kertaa viikossa.
– Kuntoliikunnalla voidaan lievittää kaamosoireita, ja yhdistämällä kirkasvalo kuntoliikuntaan tämä vaikutus tehostuu. Kuntoliikunta voi tapahtua joko sisällä tai ulkona, yksin tai yhdessä.
– Olisi hyvä harrastaa sykettä nostattavaa liikuntaa kaksi tai kolme kertaa viikossa, 45–60 minuuttia kerrallaan.
Monilla suomalaisilla verhot ja kaihtimet näyttäisivät arkikokemuksen perusteella roikkuvan syksyisin ja talvisin alhaalla, päiväsaikaan ja jopa valoisinakin päivinä. Olisiko niiden nostamisella ja luonnonvalon päästämisellä asuntoon vaikutuksia kaamosoireille?
– Kyllä olisi, sillä mitä heikommat valaistusolosuhteet sisällä ovat, sitä vaikeammat kaamosoireet ovat, Partonen vastaa.
Pimeästä kärsiville paras aika liikkua ulkona ja antaa valon tulla kodin ikkunoista ei hieman yllättäen olekaan keskipäivällä, vaan aamun tunteina.
– Ensimmäiset tunnit noin seitsemästä eteenpäin ovat ne kaikkein tehokkaimmat oireiden lievittämisessä.
– Monet ovat myös hankkineet kirkasvalolampun pimeäoireiden lievittäjäksi ja niiden positiivisesta vaikutuksesta onkin hyvää tieteellistä näyttöä.
Kirkasvalossa kannattaa syksyllä ja talvella oleskella aamun ja aamupäivän aikana.
Kirkasvalohoitoa on testattu eri aikaan päivästä ja myös sen kohdalla juuri aamulla annettu kirkasvalohoito on huomattu tehokkaimmaksi kaamosoireisten hoidossa.
– Kirkasvalossa kannattaa syksyllä ja talvella oleskella aamun ja aamupäivän aikana, kello viiden ja kymmenen välillä, mahdollisimman paljon joko kotona tai työpaikallakin, jos vain työtehtävät tämän sallivat.
– Kirkasvaloannoksen voi poutapäivinä saada myös ulkona auringonpaisteessa oleskelemalla. Puolenpäivän jälkeen kirkasvalossa ei enää kannata oleskella, paitsi silloin, jos haluaa välittömästi nostaa vireystasoaan.
Kaamosoireiden selättäminen vaatii keinovalohoidon hankkimisen lisäksi myös omaa aktiivisuutta ja etenkin itsekuria. Vaikka se pimeän tiivistyessä ympärillä tuntuisikin entistä vaikeammalta, itsensä haastaminen sopivassa määrin kannattaa aina.
Mutta mikäli kaamosoireet ovat voimakkaita ja on syytä epäillä kaamosmasennusta, ei itsekurikaan ole ratkaisu. Tällöin on hyvä ottaa yhteyttä terapeuttiin tai muuhun ammattiauttajaan.
Kaamosoireet tulevat esille esirukouspyynnöissä
Jyväskylän seurakunta saa paljon esirukouspyyntöjä, joita luetaan joka sunnuntai jumalanpalveluksissa. Seurakuntapastori Seppo Hautalahti Palokan alueseurakunnasta kertoo myös kaamosoireiden tulevan esille esirukouspyynnöissä.
– Luotan siihen, että seurakunnan yhteisellä rukouksella on merkitystä kuormaa kantavalle ihmiselle. Meidät on kutsuttu kulkemaan toistemme vierellä, kuuntelemaan ja rohkaisemaan toisiamme, Hautalahti sanoo.
Usein puhuminen helpottaa pahaa oloa.
Samaan aikaan kun pimeys ympärillä lisääntyy, kirkossa kuljetaan kohti kirkkovuoden valoisimpia juhlapyhiä.
– Kaunis tapa on viedä kynttilä omaisen haudalle pyhäinpäivänä ja jouluna. Kaamos luo vaikuttavat puitteet etenkin joulun viettoon.
– Pimeys ohjaa meitä muistamaan Raamatusta löytyvän Jesajan kirjan sanomaa: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.”
Hengellisen avun lisäksi Hautalahti muistuttaa kirkon tarjoavan apua monipuolisesti, myös kaamosoireisille.
– Kirkko tarjoaa monenlaista keskusteluapua. Voit kääntyä esimerkiksi tutun seurakunnan työntekijän puoleen tai soittaa Palvelevaan puhelimeen. Usein puhuminen helpottaa pahaa oloa.
Seurakuntapastori kertoo itse saaneensa kolmisenkymmentä vuotta sitten kaamosaikana kirjeen äidiltään. Hautalahden isä oli kuollut hiljattain.
– Äiti oli herännyt aikaisin lokakuun aamuna ikävä sydänalassa. ”Täällä istuu nyt kaksi pimeää vastakkain”, hän kirjoitti.
– Kirjoittaminen helpotti oloa, ja ehkä myös tieto siitä, että minä laittaisin kädet ristiin hänen puolestaan.
Jaa artikkeli: