Sata vuotta yhteistyötä lähetystyössä

1900-luvun aikana kristinusko laajeni merkittävällä tavalla ympäri maailmaa, ja nykyään voidaan puhua aidosti globaalista kristillisyydestä. Tänä päivänä enemmistö kristityistä elää globaalissa etelässä. Afrikka on maanosista kristillisin. Yksi tekijä kristinuskon muutoksen takana on yhteistyö lähetystyössä, mm. Kansainvälisen lähetysneuvoston kautta.

Mikä on seurakunnan osuus lähetystyössä?

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyö ja kansainvälinen diakonia toteutuvat järjestöjen kautta. Lähetystehtävän toteuttajana on keskeisesti paikallisseurakunta. Nämä kaksi itsestäänselvyydeltä vaikuttavaa ja keskenään jännitteistä toteamusta ovat olleet rakenteellisesti totta 1800-luvulta lähtien. Selviä nämä asiat eivät suinkaan ole olleet, sillä jo toisesta kirkolliskokouksesta lähtien alettiin keskustella siitä, mikä on yhtäältä kokonaiskirkon ja seurakuntien ja toisaalta järjestöjen osuus lähetystyön toteuttamisessa. Riippumatta siitä, onko puolustettu järjestöjen merkitystä tai haaveiltu kokonaiskirkon omasta, kirkon keskushallinnossa sijaitsevasta lähetystyötä toteuttavasta elimestä, ei kovinkaan paljoa ole paneuduttu kysymykseen paikallisseurakunnan osuudesta tässä kaikessa.

Lähetyksen peruslinjaus -Yhteinen todistus -päivitettiin

Kirkon lähetysstrategia ja lähetystyön järjestämisen malli ovat kaksi erillistä, mutta toisiinsa kietoutunutta prosessia. Päivitetty lähetyksen peruslinjaus Yhteinen todistus 2023 hyväksyttiin piispainkokouksessa syyskuussa 2022. Mitä vaiheita lähetysstrategian valmisteluun onkaan liittynyt?

Lähetysjärjestörakenteen syntyminen ja lähetysjärjestöksi pääsemisen edellytykset

Kirkon ja järjestöjen suhteesta on aktiivisesti keskusteltu kirkolliskokouksessa koko sen olemassaolon ajan. Vuodesta 1941 alkaen tähän on liittynyt myös pyrkimys hahmottaa, mikä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rooli lähetystyön toteuttamisessa. Välillä on etsitty mahdollisuutta ottaa kirkon vastuulle koko lähetystyö toteuttamista myöten, sitten taas todettu järjestöjen toteuttavan sitä kirkon työnä. Kirkon lähetysjärjestöksi pääsemisen edellytyksiä hahmotettiin ensimmäisen kerran vasta 1960-luvun lopulla. Nykyiset kriteerit hyväksyttiin kirkolliskokouksessa 2018 ja ensimmäisen kerran niitä käytettiin piispainkokouksessa joulukuussa samana vuonna.

Turvassa Jumalan matkassa

Sauvamäen kotitila Muhniemellä on huhtikuulle asti Anjalankosken, Kuusankosken ja Jaalan nimikkolähetti Sanna Suutarin kiinnekohta.

Kulttuurilähettiläs afrikkalaisen musiikin jäljillä

Lähetystyötä on syytetty kulttuurien tuhoamisesta, mutta asia ei ole niin mustavalkoinen. Kulttuuriin voi nimittäin kuulua tuhoavia tapoja, kuten monissa Afrikan maissa yleinen tyttöjen sukuelinten silpominen. Silloin on syytä kitkeä paha perinne pois.

Lähetystyö kaikkien yhteinen juttu – vai onko?

”Yhtenä aamuna ovi avautui. Minulle tuli ajatus. Pyydä apua! Nyt se tuntuu yksinkertaiselta toimelta, silloin se oli ahaa-elämys.”
Näin Liisa Länsmans Haminasta kuvaa itselleen – ja samalla työlleen – tärkeää käännettä. MItä se tarkoittaa, että olemme kaikki mukana toteuttamassa kirkon tehtävää?