International Bulletin of Mission Research, joka on yksi maailman johtavista lähetysteologisista julkaisuista, on vuodesta 1985 lähtien julkaissut vuosittaisia tilannekatsauksia globaalin kristinuskon tilasta. Uusin raportti nostaa esille mielenkiintoista tietoa siitä, miten globaalissa etelässä asuu vuonna 2025 jo 69 prosenttia maailman kristityistä. Kristillisyys globaalissa etelässä jatkaa kasvuaan samalla kun se kohtaa monia haasteita globaalissa pohjoisessa. Kristinuskon tilanteesta Suomessa kertoo uusi kirkon nelivuotiskertomus.
Lokakuussa ilmestyneen kirkon nelivuotiskertomuksen Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020–2023 mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten määrä oli vuoden 2023 lopussa 63,6 prosenttia maan kokonaisväestöstä. Kirkkoon kuuluvia on eniten nuoremmissa ja vanhimmissa ikäluokissa: 10–19 vuotiaista 76 prosenttia ja yli 70-vuotiaista yli 75 prosenttia. Tutkimuksen mukaan eniten kirkkoon kuulutaan Porvoon, Oulun ja Lapuan hiippakunnissa, joissa kolme neljästä kuuluu kirkkoon. Kirkosta eroavat Suomessa 20–39-vuotiaat, mutta tässä ikäryhmässä on myös eniten kirkkoon liittyneitä, mikäli tilastossa ei huomioida alle 9-vuotiaita. Kirkon nelivuotiskertomus kertoo, että kirkkoon liittyneiden määrä on nelivuotiskaudella kasvanut 20 prosenttia verrattuna edelliseen nelivuotiskauteen. Kristinusko koetaan edelleen tärkeäksi ja merkittäväksi. Myös kummina toimiminen kutsuu liittymään kirkon yhteyteen.
Seurakuntien monikulttuurinen työ ja lähetystyö
Kristinusko on nelivuotiskertomuksen mukaan edelleen yleisin uskonto myös Suomessa asuvien maahanmuuttajien parissa. Kristittyjä on viime vuosina saapunut Suomeen erityisesti entisen Neuvostoliiton alueilta sekä Puolasta, Romaniasta, Saksasta sekä Afrikan maista etenkin Ghanasta, Nigeriasta ja Etiopiasta. Seurakunnissa koetaan kirkon kansainvälinen työ ja lähetystyö tärkeäksi. Seurakunnista 73 prosenttia kertoo tekevänsä monikulttuurista yhteistyötä kristillisten kirkkojen tai järjestöjen kanssa ja 38 prosenttia seurakunnista tekee yhteistyötä kristillisten maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.
Kirkon nelivuotiskertomus kartoitti samalla myös seurakuntien sopimuksia lähetysjärjestöjen kanssa. Vastanneista peräti 90 prosentilla oli sopimus Suomen Lähetysseuran kanssa, mikä selittyy seurakuntien jäsenyydellä järjestöön. Seuraavaksi eniten sopimuksia seurakunnilla oli Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen (59 %), Medialähetys Sanansaattajien (53 %) ja Kylväjän (50 %) kanssa. Suomen Pipliaseuralla sopimuksia oli 44 % seurakunnista ja Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä SLEY:llä 42 %. Eniten seurakuntien taloudellista tukea annettiin Suomen Lähetysseuralle ja Kirkon Ulkomaanavulle. Tukea annettiin myös ruotsinkieliselle Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF) ja lähetysjärjestöistä uusimmalle Evankelinen lähetysyhdistys ELY ry:lle.
Globaalin etelän vahvistuva kristillisyys
Kristinuskon tilannetta maailmalla kuvastaa vuonna 2025 kristinuskon painopisteen siirtyminen globaalista pohjoisesta globaaliin etelään. Gordon–Conwell Theological Seminary:n tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2025 maailman kristityistä 69 prosenttia asuu Afrikassa, Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Oseaniassa. Luvun odotetaan nousevan niin että kristittyjen lukumäärä globaalissa etelässä on 78 prosenttia vuonna 2050.
Etelä-Amerikka ohitti Euroopan jäsentilastoissa jo vuonna 2014. Afrikasta tuli maaosa, jossa asuu eniten kristittyjä maailmassa vuonna 2018. Kristittyjen lukumäärä Lähi-Idässä on laskenut 12,7 prosentista vuonna 1900 niin että se vuonna 2025 on ainoastaan 4 prosenttia. Muutokseen on vaikuttanut sodat ja rauhattomuudet sekä isot muuttoaallot. Kristinuskon tilanne Lähi-Idässä on tämän vuoksi erityisen huolestuttava.
Kristittyjen lukumäärä koko maailmassa vuonna 2025 on 2,64 miljardia. Muslimeja maailmassa on 2,06 miljardia ja hinduja 1,13 miljardia. Uskonnottomien eli agnostikkojen ja ateistien määrä on 0,12 prosenttia maailman uskonnollisesta väestöstä. Protestanttien lukumäärä vuonna 2025 on 628 miljoonaa, mikä tarkoittaa kasvua edelliseen vuoteen. Kasvua selittää osaltaan myös globaali väestönkasvu.
Afrikan kristillisyys kasvanut räjähdysmäisesti
Gordon–Conwellin maailmankristillisyyden tutkimuskeskuksen mukaan suurin globaalin kristillisyyden muutos maanosittain on tapahtunut Afrikassa kuluneen 125 vuoden aikana. Vielä vuonna 1900 Afrikan uskonnollista tilannetta leimasi etelän alkuperäisuskonnot (62,5 miljoonaa kannattajaa) sekä pohjoisen Islam (35 miljoonaa kannattajaa).
Kristittyjen lukumäärä Afrikassa on tänä aikana kasvanut räjähdysmäisesti 1900-luvun alun 9,6 miljoonasta vuoden 2025 lukuun, joka on huikeat 754 miljoonaa. Vastaavasti Afrikan etniset uskonnot ovat tutkimuksen mukaan tuona aikana menettäneet kannatustaan 58 prosentista vuoden 2025 lukuun, joka on noin 8 prosenttia asukkaista. Gina A. Zurlon, Todd M. Johnsonin ja Peter F. Crossingin tutkimuksen mukaan kehitys on yllättävä, koska etnisten uskontojen kannatuksen arvioitiin lakkaavan yhden sukupolven aikana 1900-luvulla. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Afrikan kristillisyydelle tyypillistä on suurimpien kirkkokuntien katolilaisuuden, ortodoksisuuden ja anglikaanisuuden lisäksi nopeasti kasvavat itsenäiset kirkot, jotka myös näkyvät aktiivisesti yhteiskunnassa. Afrikan kristityt ovat tutkimuksen mukaan enenevässä määrin mukana johtotehtävissä kansainvälisillä kristillisillä forumeilla.
Aasiasta vähiten uskonnollinen maanosa
Myös Aasian kristillisyyden tilanne on muuttanut muotoaan merkittävästi 1900-luvun alkuvuosista, jolloin maanosassa tehtiin paljon länsimaista lähetystyötä. Kristittyjen määrä Aasiassa vuonna 2025 on 416,8 miljoonaa, mikä tarkoittaa 8,7 prosenttia koko maanosan väestöstä. Kristittyjen määrä on kasvanut 1,1 miljoonalla vuodesta 2024. Aasiassa monet isot uskonnot ovat kuluneen vuosisadan aikana menettäneet kannatustaan samaan aikaan kun agnostikkojen ja ateistien määrä on kasvanut. Gordon–Conwellin maailmankristillisyyden tutkimuskeskuksen tilastojen mukaan buddhalaisten osuus Aasian väestöstä vuonna 2025 on 20 prosenttia, kun se vuonna 1900 oli yli 50 prosenttia. Etnisten uskontojen kannatus on vähentynyt ja koostuu vuonna 2025 vain 3,5 prosentista kun kannatus vuonna 1900 oli 5,3 prosenttia väestöstä. Muslimien lukumäärä on tutkimuksen mukaan kasvanut ja vuonna 2025 muslimeita on 28,3 prosenttia Aasian väestöstä, muodostaen näin maanosan suurimman uskonnon. Myös hindujen lukumäärä on kasvanut, mutta uskonnon painopiste on edelleen Intiassa.
Tilastot osoittavat miten Aasiasta on muodostunut 1900-luvun aikana maailman vähiten uskonnollinen maanosa. Agnostikkojen ja ateistien määrä kasvoi vuosisadan aikana keskimäärin noin 10 prosenttia vuosittain. Vuonna 2025 agnostikkoja ja ateistia oli tutkimuksen mukaan 13 prosenttia koko Aasian väestöstä. Vuonna 1900 uskonnottomien lukumäärä oli alle 55 000 kun se vuonna 2025 ylittää 645 miljoonaa. Tutkimuksen toteuttajat Zurlo, Johnson ja Crossing selittävät kehitystä kommunistisen hallinnon politiikalla, joka vaikeutti uskonnollista toimintaa ja suosi ateismia.
Kristinusko kasvaa kuitenkin alueittain myös Aasiassa. Tutkimuksen mukaan kristinusko kasvaa nopeimmin Etelä-Aasiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Merkittävää kristillistä kasvua 1990-luvun jälkeen on tapahtunut esimerkiksi Mongoliassa, Nepalissa ja Kambodžassa. Vuonna 2025 Aasian kristillisyys rakentuu vahvasti itsenäisten kirkkojen varaan, joista esimerkkinä voi mainita Kiinan kotiseurakunnat.
Lähi-Idän kristittyjen tilanne huolestuttava
Kristittyjen tilanne monissa Lähi-Idän valtioissa vuonna 2025 on erittäin huolestuttava. Tilastojen mukaan Lähi-Idässä oli vuonna 1900 vielä 12,7 prosenttia kristittyjä, kun se vuoteen 2025 on pudonnut 4,1 prosenttiin alueen väestöstä. Suurin osa Lähi-Idän kristityistä kuuluu ortodoksiseen perinteeseen, minkä vuoksi maastamuutto on vaikuttanut erityisesti näihin kirkkoihin. Alueen väestöstä 2,4 prosenttia kuuluu ortodoksisiin kirkkoihin vuonna 2025 kun luku vuonna 1900 oli 11,1 prosenttia. Muslimien lukumäärä Lähi-Idässä on kasvanut. Vuonna 1900 muslimeita oli 86 prosenttia Lähi-Idän asukkaista. Lukumäärä on noussut niin että se on 92,3 prosenttia vuonna 2025.
Kristittyjen määrä on kuluneen vuosisadan aikana vähentynyt tutkimuksen mukaan erityisesti Libanonissa, jossa kristittyjä vuonna 2025 on 43 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosisadan alussa. Tämä selittyy kristittyjen matalalla syntyvyydellä, maastamuutolla Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan sekä kristittyjen heikolla vaikutusvallalla maan hallintoon. Syyrian sisällissota on johtanut miljoonan pakolaisen siirtymiseen Libanoniin. Monet heistä ovat kristittyjä. Israelin ja Palestiinalaisalueiden sotatila on myös vaikeuttanut merkittävästi kristittyjen elämää Lähi-Idässä.
Gordon–Conwellin maailmankristillisyyden tutkimuskeskuksen mukaan kuudella Lähi-Idän maalla on ollut merkittävä kristillinen maahanmuutto 1970-luvun jälkeen: Qatar, Kuwait, Yhdistyneet arabiemiraatit, Bahrain, Saudi-Arabia ja Oman. Näihin maihin on muuttanut lukuisia kristittyjä työntekijöitä esimerkiksi Filippiineiltä ja Etelä-Koreasta.
Etelä-Amerikan kristillisyys jatkuu vahvana
Kristinuskon tilanne Etelä-Amerikassa on pysynyt tutkimuksen mukaan melko vakaana sitten 1900-luvun alun. Vuonna 2025 kristittyjä Etelä-Amerikassa oli 91,9 prosenttia kokonaisväestöstä. Vuonna 1900 vastaava luku oli hieman korkeampi, eli 95,2 prosenttia. Zurlon, Johnsonin ja Crossingin tekemä tutkimus näyttää miten kristinuskon sisäinen rakenne maanosassa muuttuu samalla kun agnostikkojen, ateistien ja spiritististen liikkeiden kannatus jonkin verran on lisääntynyt.
Valtaosa kristityistä kuuluu edelleenkin katolilaisuuteen, mutta itsenäisten kristillisten kirkkojen määrä on viime vuosina ollut kasvava. Tutkimuksessa mainitaan erityisesti ortodoksisen kirkon ja protestanttisten suuntausten kasvu sekä presbyteerien, helluntailaisten ja kotiseurakuntien vahvistunut asema Brasiliassa, Paraguayssa ja El Salvadorissa.
Agnostisten, ateististen ja spiritististen suuntauksien lisääntynyt kannatus Etelä-Amerikassa on kuitenkin edelleen pientä. Vuonna 2025 uskonnottomien määrä oli 0,5 prosenttia väestöstä, kun osuus vuonna 1900 oli 0,02 prosenttia. Kuluneen vuosisadan aikana spiritistisen uskonnollisuuden kannatus on yllättävästi noussut 2,2 prosenttiin väestöstä verrattuna vuoteen 1900, jolloin määrä oli 0,4 prosenttia. Ilmiö on havaittavissa etenkin Brasiliassa.
Euroopassa ja Amerikassa uskonnottomien määrä kasvaa
Uskontojen tila Euroopassa on 1900-luvun alun jälkeen ollut vahvassa muutosprosessissa. Gordon–Conwellin tutkimuskeskuksen mukaan Euroopan väestöstä kristittyjä on vuonna 2025 noin 74,5 prosenttia kun vastaava luku vuonna 1900 oli lähes 95 prosenttia. Muutoksen tekee merkittäväksi ajanjaksona tapahtunut agnostisten ja ateististen suuntausten poikkeuksellisen vahva kasvu Euroopassa. Uskonnottomien ja ateistien määrä vuonna 2025 on 17 prosenttia Euroopan väestöstä, kun vastaava määrä vuonna 1900 oli 0,4 prosenttia. Sekularisaatio haastaa kristillisyyttä ja kirkkoja merkittävästi.
Euroopan kristityistä vuonna 2025 vajaat 80 prosenttia on tutkimuksen mukaan katolilaisia tai ortodokseja. Vuosina 2000–2025 eniten kasvavat kristilliset seurakunnat Euroopassa ovat itsenäisiä kristillisiä yhteisöjä ja usein myös etnisiä vähemmistöseurakuntia. Laajat muuttoaallot ja pakolaisvirrat ovat muuttaneet Euroopan uskonnollista karttaa ja kristillisyyttä lisäten seurakuntien kansainvälistä luonnetta. Pohjois-Afrikasta, Lähi-Idästä ja Aasiasta tulleet muuttoliikkeet ovat nostaneet muslimien määrän Euroopassa 53 miljoonaan vuonna 2025, kun luku vuonna 1900 oli 9 miljoonaa. Myös hindujen ja buddhalaisten määrä Euroopassa kasvaa.
Vastaava itsenäisten seurakuntien kasvava suosio, maahanmuutto ja sekularisaation tuomat haasteet ovat tutkimuksen mukaan havaittavissa myös Amerikassa. Vuonna 2025 kristittyjä alueella oli 70,9 prosenttia väestöstä, kun lukumäärä vuonna 1900 oli 97,1 prosenttia. Uskonnottomien määrä Yhdysvalloissa vuonna 2025 on yli 84 miljoonaa kun luku vuonna 1900 oli noin 1 miljoona. Etenkin protestanttisten kirkkojen jäsenmäärät ovat dramaattisesti laskeneet. Katolisen kirkon tilastoja kasvattaa tutkimuksen mukaan Etelä-Amerikasta, Aasiasta ja Afrikasta tapahtuva maahanmuutto.
Kristillisyyden muutokset vaikuttavat lähetystyöhön
Gordon–Conwellin maailmankristillisyyden tutkimuskeskuksen tutkimustulokset globaalin kirkon tilasta vuonna 2025 antavat tärkeää tietoa lähetystyön ja kirkon kansainvälisen työn viitekehyksestä. Tulokset tuovat vahvasti esille, miten maailman uskonnollinen tilanne kehittyy ja muuttuu. Meidän täytyy kirkkoina, järjestöinä ja seurakuntina – myös yksilöinä – olla aktiivisesti mukana kehityksessä pystyäksemme vaikuttamaan siihen. Sama lähetyskäsky, joka oli voimassa tutkimuksen vertailuvuonna 1900-luvun alussa, kutsuu edelleenkin kertomaan ilosanomaa vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta sanoin ja teoin muuttuvassa maailmassa.
Maailmassa on tämän saman tutkimuksen tilastojen mukaan vuonna 2025 vajaa puolimiljoonaa lähetystyöntekijää, jotka tekevät työtä toisessa maassa. Omassa maassaan toimivia lähetystyöntekijöitä on noin 13,6 miljoonaa. Kutsu lähetystyöhön kuuluu sekä kauas että lähelle. Samalla tilastot haastavat meitä järjestöinä ja kirkkoina. Mitä voimme oppia alueilta, joissa kristillisyys kasvaa? Miten rakennamme Kristuksen kirkkoa yhdessä? Minne on mahdollista ja minne kannattaisi lähettää uusia lähetystyöntekijöitä? Tässä eri lähetysjärjestöillä on oma kutsumuksensa ja paikkansa. Kaikkien ei tarvitse – eikä kannata – tehdä samaa työtä samalla alueella.
Tilastot kertovat myös kristillisen todistuksen vaikeudesta ja sen haasteista. Tutkimuksen mukaan 27 prosenttia maailman väestöstä ei pysty vuonna 2025 kuulemaan evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta. Tilastot kertovat myös siitä, miten kristittyjä myös meidän aikanamme vainotaan. Arviolta 900 000 ihmistä on kuluneen kymmenen vuoden aikana kuollut kristillisen uskonsa vuoksi. Tilanne näyttää hieman parantuneen 1970- ja 2000-luvun vuosien jälkeen. Mitä me voisimme seurakuntina ja järjestöinä tehdä vainottujen kristittyjen hyväksi?
Kuitenkin evankeliumin ilosanoma tuo myös toivoa ja lohtua vaikeuksienkin keskelle. Muuttuva kristillisyys ja muuttuva maailmaa haastaa meidät sanoittamaan evankeliumia selkeästi ja nykyaikaisesti. Se kutsuu toimimaan ja miettimään yhdessä ratkaisuja tulevaan.
Johanna Björkholm-Kallio toimii lähetysteologian asiantuntijana Kirkon lähetystyön keskuksessa
Lähteet
- Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020-2023. Suomen ev.-lut.kirkon tutkimusjulkaisuja 147. Hanna Salomäki, Kimmo Ketola, Jyri Komulainen, Veli-Matti Salminen & Jussi Sohlberg. Kirkon tutkimus ja koulutus. Helsinki 2024. 384 s.
- Status of Global Christianity, 2024, in the Context of 1900–2025. Center for the Study of Global Christianity at Gordon-Conwell Theological Seminary.
- World Christianity 2025: Regional Perspectives. International Bulletin of Mission Research 2025. Vol. 49(I), 62-74. Gina A. Zurlo, Todd M. Johnson and Peter F. Crossing.
- Katso myös: State of the Great Comission. Report prepared for Lausanne Global Congress Seoul-Incheon 2024. Ed. Matthew Niermann, Simon Chan, Finny Philip, E.D.Burns. https://lausanne.org/report