“Yhtenä aamuna ovi avautui. Minulle tuli ajatus. Pyydä apua! Nyt se tuntuu yksinkertaiselta toimelta, silloin se oli ahaa-elämys.”
Näin Liisa Länsmans Haminasta kuvaa itselleen – ja samalla työlleen – tärkeää käännettä. MItä se tarkoittaa, että olemme kaikki mukana toteuttamassa kirkon tehtävää?
Matti Laurila Oulun hiippakunnasta on etsinyt vastauksia seurakunnista tulleisiin, lähetystyöhön liittyviin talousasioihin. Nyt vastaukset julkaistaan tässä artikkelissa.
Senegalissa on tehty paljon työtä lasten oikeuksien hyväksi. Esimerkiksi yhä useampi lapsi käy koulua, mutta koulun loppuun saattaminen ei ole itsestään selvää.
Otsikko on hieman kliseinen. Kaikki tietävät, että kirkko on ottanut digiloikan pandemian pakottamana. Luen otsikon kuitenkin henkilökohtaisesti. Medialähetys Sanansaattajilla on näytön paikka. Voimme onnistua tai epäonnistua. Väliin jää se tavallisin vaihtoehto: selviämme jotenkuten. Onnistunko minä omassa roolissani niin, että me kirkkona ja seurakuntina onnistumme toteuttamaan yhteistä todistustamme median avulla?
Arto Antturi aloitti syyskuun alussa Medialähetys Sanansaattajien toiminnanjohtajana. Kirkkomme Lähetys haastatteli häntä uuden tehtävän alussa.
Kirkkomme Lähetyksessä ilmestyi 27.8 Olli Löytyn kirjoittama artikkeli Suomalainen lähetystyö ja historian muutosagentit. Siihen sisältyi jälkikirjoituksena tarina sairaalapappi Abisai Henokista. Juttuun liittyvässä kuvassa oli tuolloin tuntemattomaksi jäänyt sairaanhoitaja. Sakari Löytty omasta puolestaan jatkoi asian selvittelyä ja löysi sekä sairaanhoitajan nimen että lisätietoja Abisaista. Historian muutosagenttien tarina jatkuu.
[Kuvassa läntisen hiippakunnan lähetysjuhlien kulkue. Kyltissä lukee (suom.) “Menkää kaikkeen maailmaan”.]
” Uskonnoissa ja niiden ulkopuolella on monia käsityksiä siitä, mitä uskonto on ja mitä se ei ole – mitä uskonnon piiriin kuuluu ja mitä siihen ei kuulu. Tämä tekee uskontojen kohtaamisesta sekä haasteellista että antoisaa”, sanoo Timo-Matti Haapainen. Hän aloitti syyskuussa uskontojen kohtaamisen asiantuntijan tehtävässä kirkon ulkoasiain osastolla. Kirkkomme Lähetys kyseli hänen mietteitään uusien haasteiden edessä.
Maailman lähetysneuvoston (Council for World Mission) aikakauslehti Insight julkaisi kesäkuussa teemanumeron rasismista (Silent No Longer: The Roots of Racism in Mission. Peter Cruchley. Insight 6/2020 s. 19-24) . Yksi artikkeleista koski yhden neuvoston perustajan, Lontoon lähetysseuran (London Missionary Society) suhdetta orjuuteen. Esiin nousi se, miten orjuuskysymykseen heijastui brittiläinen luokkayhteiskunta ja se tosiasia, että osalla järjestön johtajista oli itsellään orjia. Käytännön lähetystyöntekijöitä kehotettiin vaikenemaan orjien asemaa ja oloja koskevista kannanotoista. Sen sijaan heitä neuvottiin tarjoamaan orjille uskonnon tuomaa lohtua. Tutkija ja tietokirjailija Olli Löytty on perehtynyt kirkkomme lähetystyön varhaisvaiheisiin Ambomaalla eli Pohjois-Namibiassa. Kirkkomme Lähetys kysyi häneltä, millaisia ajatuksia Insightin artikkeli hänessä herättää.
Lähetysyhdistys Kylväjä työskentelee Norjan luterilaisen lähetysliiton (Norsk Luthersk Misjonssamband) kumppanina Etiopian Mekane Yesus -kirkon työyhteydessä. Korpit on yksi sinne lähetetyistä perheistä. Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi Jukka Kääriäinen haastatteli heitä täällä Suomessa.
Iina Matikainen ja Jukka Hautala ovat Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijöitä Israelissa. Koronan sävyttämän, työntäyteisen vuoden jälkeen edessä on pian kesäloma Suomessa. Kirkkomme Lähetys -lehti kysyi Iinan ja Jukan kuulumisia loman kynnyksellä.
