Post post scriptum: Abisai Henok Aludhilu ja muita Namibian kirkkohistorian merkkihenkilöitä

Kirkkomme Lähetyksessä ilmestyi 27.8 Olli Löytyn kirjoittama artikkeli Suomalainen lähetystyö ja historian muutosagentit. Siihen sisältyi jälkikirjoituksena tarina sairaalapappi Abisai Henokista. Juttuun liittyvässä kuvassa oli tuolloin tuntemattomaksi jäänyt sairaanhoitaja. Sakari Löytty omasta puolestaan jatkoi asian selvittelyä ja löysi sekä sairaanhoitajan nimen että lisätietoja Abisaista. Historian muutosagenttien tarina jatkuu.

[Kuvassa läntisen hiippakunnan lähetysjuhlien kulkue. Kyltissä lukee (suom.) “Menkää kaikkeen maailmaan”.]

Jos kartta ja maasto ovat eri mieltä, useimmiten maasto on oikeassa

” Uskonnoissa ja niiden ulkopuolella on monia käsityksiä siitä, mitä uskonto on ja mitä se ei ole – mitä uskonnon piiriin kuuluu ja mitä siihen ei kuulu. Tämä tekee uskontojen kohtaamisesta sekä haasteellista että antoisaa”, sanoo Timo-Matti Haapainen. Hän aloitti syyskuussa uskontojen kohtaamisen asiantuntijan tehtävässä kirkon ulkoasiain osastolla. Kirkkomme Lähetys kyseli hänen mietteitään uusien haasteiden edessä.

Suomalainen lähetystyö ja historian muutosagentit

Maailman lähetysneuvoston (Council for World Mission) aikakauslehti Insight julkaisi kesäkuussa teemanumeron rasismista (Silent No Longer: The Roots of Racism in Mission. Peter Cruchley. Insight 6/2020 s. 19-24) . Yksi artikkeleista koski yhden neuvoston perustajan, Lontoon lähetysseuran (London Missionary Society) suhdetta orjuuteen. Esiin nousi se, miten orjuuskysymykseen heijastui brittiläinen luokkayhteiskunta ja se tosiasia, että osalla järjestön johtajista oli itsellään orjia. Käytännön lähetystyöntekijöitä kehotettiin vaikenemaan orjien asemaa ja oloja koskevista kannanotoista. Sen sijaan heitä neuvottiin tarjoamaan orjille uskonnon tuomaa lohtua. Tutkija ja tietokirjailija Olli Löytty on perehtynyt kirkkomme lähetystyön varhaisvaiheisiin Ambomaalla eli Pohjois-Namibiassa. Kirkkomme Lähetys kysyi häneltä, millaisia ajatuksia Insightin artikkeli hänessä herättää.

Lähetystyöntekijä korona-aikana: haikeina, mutta toiveikkaina

Lähetysyhdistys Kylväjä työskentelee Norjan luterilaisen lähetysliiton (Norsk Luthersk Misjonssamband) kumppanina Etiopian Mekane Yesus -kirkon työyhteydessä. Korpit on yksi sinne lähetetyistä perheistä. Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi Jukka Kääriäinen haastatteli heitä täällä Suomessa.

Iloa yhteistyöstä, ystävyydestä ja kumppanuudesta jo 150 vuotta

9. heinäkuuta on kulunut 150 vuotta siitä, kun ensimmäiset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyöntekijät saapuivat Namibian pohjoisosaan, Ambomaalle. Siitä alkanut yhteistyö, ystävyys ja kumppanuus ovat kantaneet sekä kirkkojen että valtioiden välillä. Tässä kaikessa mukana on saanut olla myös Päivi ja Sakari Löytty. Koronan takia he ovat toistaiseksi kotimaassa. Tässä heidän ajatuksiaan.

Lähetystyöntekijä korona-aikana: yllättäen ja valmistautumatta

Etiopia on ilon, hymyjen, naurun ja kauneuden maa. Vaikka se on yksi maailman köyhimmistä maista, siellä iloitaan pienistäkin asioista. “Tämä aika Suomessa tuli minulle yllättäen ja valmistautumatta”, toteaa Maria Karjalainen. Hän on erikoistunut vastasyntyneiden sairauksien hoitoon ja on työskennellyt Etiopiassa vuodesta 2017.

Kokonaisvaltainen lähetys ja ykseys

“Yhteinen tehtävä ja päämäärä saakoon yhdistää meidät Jumalan valtakunnan asialla.” Näin toteaa Nanna Rautianen, Suomen Vapaakirkon lähetysjohtaja. Miten hän on päätynyt näin juhlalliseen toiveeseen ja minkä hän kokee oleelliseksi kristittyjen välisessä yhteydessä? Katso video.

Kokonaisvaltaisuus ja julistus

Kirkon lähetystyön keskuksen missiologinen virtuaalisymposium jatkuu. Tämän kertaista aihetta käsittelee Hanna Lindberg Lähetysyhdistys Kylväjästä.

149 rukousta

Kun viestinnän tuotokset lähtevät käsistämme maailmalle, emme tiedä, mitä kaikkea niistä seuraa, ja mitä työtä Jumala tekee niiden kautta. Samalla tavoin on rukousten kanssa. Rukoukset vaikkapa lähetystyön puolesta saavat aikaan paljon enemmän kuin osaamme aavistaakaan.