”Katseistanne näen, että rakastatte, mutta kysyn vielä: Tahdotteko?” Emmi ja Jose Rokka sanoivat toisilleen Tahdon Kuusankosken kirkossa Hääpäivänä 2.1.2021. Juhlavuosi jatkui kesäkuussa ristiäisillä.
Hääpäivä oli pienimuotoinen, kaunis ja ihan sankareidensa oloinen. –Mitään emme muuttaisi, vakuuttaa tuore aviopari Rokka.
Emmi Heijarin haave toteutui 2.1.2021. Hän sanoi Tahdon rakastamalleen miehelle alttarilla, jonne asteli isänsä saattamana.
– Olen aina halunnut kirkkohäät. Arvostan perinteitä, eikä mieleeni ole edes tullut erota kirkosta, pohtii Emmi Rokka, 27, joka tahtoi ottaa miehensä nimen.
Puoliso Jose Rokka, 30, on samoilla linjoilla. Naimisiinmeno juuri silloin tuntui oikealta päätökseltä, jota vauvantulo hiukan joudutti. Lopun ratkaisi Emmin silmiin marraskuussa 2020 osunut lehti-ilmoitus.
– Luin Kouvolan seurakuntayhtymän Hääpäivästä, joka tarjosi mahdollisuuden pienimuotoisiin kirkkohäihin. Ja vielä Kuusankosken kirkossa.
Joselle Kuusankosken kirkko oli luonteva vihkipaikka. Olihan hän siellä päässyt ripille.
Kuusankoski ehti tulla tutuksi Haminassa syntyneelle Emmillekin. Reilut kaksi vuotta sitten Tinderissä tavannut pariskunta muutti pian yhteen. Kaikki tuntui oikealta, ehkä jopa johdatukselta? Olivathan he opiskelleetkin, toisistaan vielä tietämättä, samaan aikaan Mikkelin ammattikorkeakoulussa, mistä Jose valmistui sähkö- ja Emmi ympäristöinsinööriksi.
Meidän kahden oma päivä
Kumpaakin miellytti ajatus stressittömästä, tunnelmallisesta hääpäivästä läheisten kanssa. Koronakin kannusti pienimuotoisempaan juhlaan.
– Halusimme myös häistä meidän kahden juhlan, vielä ennen vauvan syntymää.
Pienimuotoisuuskin vaatii valmisteltavaa ja pohdittavaa. Hääpuvun Emmi tilasi jo hyvissä ajoin verkkokaupasta. Josella oli tumma puku valmiina, vain valkoinen paita piti ostaa. Vieheen eli rintakukan morsian teki sulhaselle valkosävyisen hääkimppunsa kukista. Lähikukkakaupasta tilatussa kimpussa oli valkoisten ruusujen rinnalla eustomaa, eukalyptusta ja vähän vihreää.
Kampaaja oli varattu heti aamukahdeksaksi, juhlameikin Emmi teki itse. Hääkuvat otti Emmin pikkusisko Valkealassa Jokelan myllyllä ja Kuusankosken Ruukilla, ennen alkuillan vihkitilaisuutta.
Häämarssivaihtoehdot saatiin seurakunnalta. Valinnaksi osui Mendelssohnia ja Prinsessa Ruususta.
Vahva tahto, pitkä käytävä
Vihkitilaisuudesta päällimmäiseksi mieleen jäi Kuusankosken kirkon käytävä – pitkä kävellä ja pidätellä itkua.
– Se oli ihana, tunteikas hetki. Saimme hyvän papin, jonka kanssa ehdimme jutella tovin ennen tilaisuutta.
Papin puhe meni jännityksen takia osin ohi, mutta mieleen jäi ehkä se tärkein Kimmo Ylikankaan sanoista: ”Katseistanne näen, että rakastatte, mutta kysyn vielä: Tahdotteko?”
Kysymyskohta oli jännittävä ja merkittävä. Vastausta oli jo ehditty yhdessäkin pohtia: Tahto elää elämä yhdessä loppuun asti oli vahva.
Kaikki sujui hääparin mielestä koskettavasti, kauniisti ja jouhevasti. Noin puolen tunnin vihkitilaisuuden jälkeen hääväki lähti kirkosta kohti juhlapaikkaa.
Elämä on juhla
Emmi ja Jose Rokan kotiin Kouvolan Käpylään oli valmisteltu iltakahvitilaisuus enimmillään 15 vieraalle. Heihin kuuluivat kummankin vanhemmat ja sisarukset perheineen.
– Täyte- ja voileipäkakut tilasimme. Pavlovan tein itse, Emmi muistelee.
Tuore aviopari oli hääpäivänsä päätteeksi varsin väsynyt. Emmin jaksamista jonkin verran sääteli puoliväliin ehtinyt raskaus.
27.4.2021 syntyi kaunis tyttö, kolmisen viikkoa ennen laskettua aikaa. Kaikki meni hyvin. Ja 6.6. kokoonnuttiin taas suht samalla porukalla Rokkien kotiin ristiäisiin. Pieni tyttö sai kaksi kummia, ja kutsumanimekseen Livia. Toinen nimi, Aili kulkee Josen suvussa.
– Häät oli ehkä jännittävämpi tilaisuus, mutta yhtä herkkiä hetkiä koimme ristiäisissä. Se oli meille ensimmäinen kosketus Kouvolan seurakuntaan, jonka jäseniä nyt olemme. Kastepapiksi saimme Laura Kaleniuksen.
Elämä tuntuu entistä merkityksellisemmältä ja maistuu hyvältä, Emmi ja Jose hymyilevät. Perheeseen kuuluu myös kuusivuotias keeshond Unna.
Suunnitelmissa on seurakunnan muskari Livian kanssa, ehkä vauvauintiakin. Ja toiveissa lisää lapsia.
Jaa artikkeli: