Kenen tehtävä on lähetys?

Maailmanlähetyksessä tapahtuu kaiken aikaa monia muutoksia, joista osa on hitaampia, osa hyvinkin nopeita, mutta ne kaikki vaikuttavat tavalla tai toisella Suomen ev.-lut. kirkon lähetystyöhön. Globaalin näkökulman huomioonottaminen globalisoituneessa maailmassa on välttämätöntä myös paikallistasolla, jotta seurakuntien lähetystyö voisi jatkua vireänä sekä globaalin että paikallisen toimintaympäristön muutokset huomioiden.

Levyllinen omakohtaista gospelia

Roni Lepän usko ei ole horjunut pitkällä musiikillisella matkalla. Tuloksena on täysin omin ajatuksin ja käsin toteutettu levy, jota juhlistetaan konsertilla.

Viisauden jäljillä

”Tekoäly olisi pitänyt nimetä tekodataksi”, sanoo Jyväskylän yliopiston viisaustutkija Eeva K. Kallio.

Suomenruotsalainen lähetyspioneeri: Botolf Bernhard Björklund (1844-1902)

Ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät saapuivat Ambomaalle nykyisen Namibian pohjoisosiin vuonna 1870. Nykyisin ylivoimaisesti kuuluisin näistä pioneeriläheteistä on ryhmän nuorin jäsen, Martti Rautanen. Hän työskenteli lähetyskentällä pisimpään, ihan elämänsä loppuun saakka. Muut tuon alkuperäisen lähettijoukon jäsenet ovat jääneet Rautasen varjoon, sillä suomalaisen lähetystyön historiaa koskeva tähänastinen tutkimus on painottunut Rautaseen ja hänen perintöönsä. Ei siis ole kumma, että moni lähetysystäväkään ei tiedä, kuka johti ensimmäisten suomalaisten lähetystyöntekijöiden työtä Ambomaalla. Tähän vaativaan tehtävään oli Suomen Lähetysseuran Helsingissä kokoontuva johtokunta nimittänyt nuoren Botolf Björklundin. Tämä käsillä oleva lyhyt teksti pyrkii pintapuolisesti valaisemaan Björklundin elämää ja tekoja muutaman hänen elämästään kertovan anekdootin kautta.

Ethän ota häntä pois

Mitä tapahtuu uskolle, kun ihminen sairastuu vakavasti? Sairaalapappi Niina Kari kävi omat kysymyksensä läpi, kun hänen puolisonsa sairastui syöpään.

Harhauttaja

Erkki Vuokilan työ vaatii oveluutta.
”Koskaan ei voi tietää, millainen ristikko seuraavaksi on tulossa.”