Medialähetys muuttuvassa maailmassa

Kristillisen medialähetyksen juuret ovat luomisessa, lunastuksessa ja Jeesuksen seuraajilleen antamassa lähetyskäskyssä. Luomisessa syntyivät universumin mukana luonnonlait ja erilaiset säteilyt sekä radio-, röntgen- ja vastaavat säteilyt. Jumalan luoma ihminen oppi käyttämään näitä ja muita luomakuntaan sisältyviä mahdollisuuksia elämän, yhteyden ja toivon rakentamiseen. Näin myös radioaallot, satelliitit, digitaaliset alustat ja mobiilivälineet voivat palvella evankeliumia. Toiminnanjohtaja Mikko Matikainen avaa medialähetyksen maailmaa.

Ruoka yhdistää ihmiset

Ystävän kammarin keittolounaan jälkeen Kouvolan seurakuntakeskuksella jaetaan koulujen hävikkiruokaa kotiin viemisiksi.

Kieli Jumalan lähetyksessä

Suomen kieltä äidinkielenään puhuvalle ihmiselle on lähes itsestään selvää, että suomeksi on olemassa Raamattu. Näin ei maailman kaikilla kielillä suinkaan ole. Michael Greedin toimittama uusi englanninkielinen kirja ”Language in the Mission of God” (Kieli Jumalan lähetyksessä) 2025, puhuu erityisesti heistä, joilla ei vielä ole Raamattua tai sen osia omalla äidinkielellään. Kirja on mielenkiintoinen ikkuna raamatunkääntämisen, lukutaitotyön ja kielentutkimuksen maailmaan.

Miten Aasian luterilaiset kirkon tekevät enemmän lähetysyhteistyötä?

Vuonna 2000 Luterilainen maailmanliitto kutsui koolle Bangkokiin 34 edustajaa eri kirkoista, lähetysjärjestöistä ja ekumeenisista järjestöistä, yhteensä 14 maasta. Tavoitteena oli keskustella yhdessä siitä, miten eri luterilaiset lähetystoimijat Mekong-joen alueella voisivat toimia yhdessä sen sijaan että niiden toiminta olisi päällekkäistä.

Lähetys mukana Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä

Neljännet Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät järjestettiin Helsingin yliopistossa toukokuun toisella viikolla teemalla ”Uskonto ja teologia epävarmuuksien aikoina”. Lähetystyö oli päivillä esillä muun muassa kahdessa sessiossa, joissa käsiteltiin ekumenian ja missiologian haasteita polarisoituneessa maailmassa. Sessioissa käsiteltiin kasvavia kirkkoja, tekoälyä, suomalaista lähetyskannatusta, Kirkkojen maailmanneuvoston lähetysteologiaa, ekumeenista missiologiaa ja dekolonisaatiota. Esitelmiä pitivät Matti Repo, Miikka Ruokanen, Risto Jukko, Johanna Björkholm-Kallio, Jaakko Rusama, Brita Jern ja Ida Heikkilä. Tässä artikkelissa tarjotaan muutamia poimintoja päivien aikana pidetyistä lähetysaiheisista luennoista.

Kenen tehtävä on lähetys?

Maailmanlähetyksessä tapahtuu kaiken aikaa monia muutoksia, joista osa on hitaampia, osa hyvinkin nopeita, mutta ne kaikki vaikuttavat tavalla tai toisella Suomen ev.-lut. kirkon lähetystyöhön. Globaalin näkökulman huomioonottaminen globalisoituneessa maailmassa on välttämätöntä myös paikallistasolla, jotta seurakuntien lähetystyö voisi jatkua vireänä sekä globaalin että paikallisen toimintaympäristön muutokset huomioiden.

Levyllinen omakohtaista gospelia

Roni Lepän usko ei ole horjunut pitkällä musiikillisella matkalla. Tuloksena on täysin omin ajatuksin ja käsin toteutettu levy, jota juhlistetaan konsertilla.

Viisauden jäljillä

”Tekoäly olisi pitänyt nimetä tekodataksi”, sanoo Jyväskylän yliopiston viisaustutkija Eeva K. Kallio.