Mikä on hukassa?

Mikä on hukassa? Löytötavaralaatikosta löytyy avaimia, lompakoita, lapasia, leluja, ehkä jopa kännykkä, mutta sieltä ei varmasti löydy kadonnutta lupausta. Miten lupaus voi muka kadota?

Suostutko sinä elämään ilman vastausta?

Mitä kärsivä ihminen tarvitsee? Halausta, käden puserrusta, myötätuntoista katsetta, läsnäoloa. Kristinuskossa juuri tuota läsnäoloa luvataan: Immanuel, Jumala kanssamme, kaikessa hädässämme ja kärsimyksissämme.

Kansainvälinen kotielämä korona-aikoina?

Kirkon lähetystyön keskus julkaisee seuraavien päivien aikana koronaepidemiaan liittyviä juttuja maailmalta. Ensimmäisessä Jukka Kääriäinen tuo terveisiä kiinankielisestä maailmasta.

Kokonaisvaltainen lähetys

Kirkon lähetystyön keskus järjesti huhtikuun alussa pienen virtuaalisen, missiologisen symposiumin omilla Facebook -sivuillaan. Sen aikana nähtiin kaksi esitystä aiheista kokonaisvaltainen lähetys sekä digitalisaatio. Tämä korvasi symposiumin, joka oli tarkoitus järjestää Kirkon talolla, mutta joka on nyt siirretty vuoteen 2021.
Tässä Jukka Kääriäinen antaa pienen maistiaisen. Jutun lopussa myös linkit kyseisiin esityksiin.

Kristinusko painottuu yhä enemmän eteläiselle pallonpuoliskolle 2020

Viime syksynä ennustettiin, että seuraavan 30 vuoden aikana Suomen väestön painopiste siirtyy vahvasti etelään: Tampere – Turku – Helsinki -alueelle. Suomen väestön kehityksessä ja kristinuskon globaalissa kehityksessä on samanlainen suuntaus kohti etelää. Tuorein numero lähetysteologista aikakauslehteä International Bulletin of Missionary Research (IBMR) kuvailee kristinuskon globaalin nykytilanneteen otsikolla ”jatkuvaa siirtymistä globaaliin etelään.”

Elämä ylösnousemuksen valossa

Rohkenen ehdottaa, että ylösnousemus toi Paavalille, tuo sinulle, minulle ja jokaiselle Kristuksen seuraajalle kallisarvoisen voiman: sinnikkään kestävyyden kohdata elämän vastoinkäymiset ja epävarmuudet. — Mitä tällä tarkoitan? Juuri sitä, että koska ”Kristus on kuollut, Kristus on noussut, Kristus tulee jälleen,” siksi voin jättäytyä Jumalan rakastavaan huolenpitoon silloinkin, kun vastauksia ei löydy.

Todistakaa uskollisesti Jumalan muuttavasta rakkaudesta

Perustuuko kaikki identiteetin rakentaminen vallankäyttöön ja toisen sortamiseen, kuten usein väitetään? Vai onko olemassa identiteetti, joka ei rakennu vertailuun ja toisen alistamiseen ja sortamiseen, vaan itsensä tyhjentämiseen? Identiteetti, joka on samanaikaisesti vahva (vakaumuksellinen) ja nöyrän lempeä? Eikö tällaista identiteettiä juuri tarvita nykypäivänä?

Entä jos evankeliumin armo onkin suurempi?

Kristilliset traditiot, jotka painottavat ihmisen vastuuta ottaa vastaan pelastuksen lahja, jaottelevat Jeesuksen sanoman kahteen erilliseen osaan: kun ja jos ihminen kääntyy, tekee parannuksen, vasta sitten Kristuksen evankeliumi kohtaa hänet lahjana. Mutta entä jos evankeliumin armo onkin suurempi, mahtavampi, ihmeellisempi voima kun voimme kuvitellakaan?