Parkour on siirtymisen taidetta, jossa pyritään mahdollisimman sujuvaan ja hallittuun liikkeeseen. Lajin suurimmat haasteet ovat kuitenkin henkisellä puolella.
Perttu Pihlajasta, 40, piti tulla fyysikko, mutta yksi videonauha muutti kaiken.
Nähtyään, miten sulavasti pariisilaiset parkouraajat liikkuivat paikasta toiseen, hän oivalsi, että se olisi hänenkin juttunsa. Tuntui kuin silmiltä olisi otettu verho pois – jos edessä on este, se ei tarkoita, että se täytyy kiertää. Sen voi ylittää myös muulla tavalla, kuten hyppäämällä, roikkumalla tai tasapainottelemalla.
Pihlaja löysi pian hengenheimolaisia, joiden kanssa hän rupesi parkouraamaan Jyväskylän yliopiston kampuksella, joka tarjosi lajin harrastajille suotuisat puitteet. Joku keksi uuden liikkeen, ja muut ryhtyivät opettelemaan sitä perässä.
Saatuaan opintonsa loppuun vuonna 2007 laji imaisi lupaavan fyysikon mennessään, ja Pihlajasta tuli Suomen ensimmäinen ammattiparkouraaja. Hän perusti Jyväskylään Parkour Akatemian, joka laajeni eri puolille maata. Siitä kasvoi maailman suurin alan opetusorganisaatio, jonka toimipisteissä käy viikoittain noin 3 000 iältään 1–65-vuotiasta harrastajaa treenaamassa parkouria, akrobatiaa ja sirkustaidetta.
Pihlajan fysiikan opinnot eivät menneet hukkaan, sillä luonnonlakien ymmärtämisestä on lajissa hyötyä.
– Tiedän, miksi pääsen seinällä ylemmäksi, kun otan enemmän vauhtia. Mitä enemmän kengän ja seinän välissä on voimaa, sitä enemmän siinä on kitkaa eli sitä paremmin pääsen ylös, kuvaa Pihlaja, joka tunnetaan parkourpiireissä Hämähäkki-Perttuna.
Lajin suurimmat haasteet eivät ole kuitenkaan fyysisiä.
– Ensin pitää oivaltaa, miten joku liike tehdään ja sitten harjoitella sitä niin kauan, että se onnistuu. Parkour on jatkuvaa itsensä kehittämistä, Pihlaja kertoo.
Parkour on hänen mukaansa helppo aloittaa, sillä välineitä ei tarvita, ja sitä voi periaatteessa tehdä missä ja milloin vain. Parkourissa ei kilpailla, ja jokainen harrastaa sitä omalla tasollaan. Pihlaja suosittelee lajin aloittamista ammattilaisen ohjauksessa.
– Ensin harjoitellaan tasapainoilua ja laskeutumista. Seistään matalalla puomilla tai putkella, sitten kävellään sillä. Siitä edetään hyppäämään mahdollisimman pehmeästi ja äänettömästi. Voimat ja taidot kasvavat pikkuhiljaa, Pihlaja sanoo.
Erillisillä parkour-alueilla voi harjoitella kaikkia lajinomaisia liikkeitä samassa paikassa ja turvallisessa ympäristössä. Parkourissa loukkaantumiset ovat vähäisiä ja liittyvät yleensä ylirasitukseen, ei niinkään liian vaativien liikkeiden tekemiseen.
Parkouria pääsee kokeilemaan myös Jyväskylän Lähetysjuhlilla. Mäki-Matin perhepuistoon rakennetaan tarinallinen parkour-rata, joka sisältää tasapainoilua, kiipeämistä, alittamista ja ylittämistä.
– Katsomme, mitä kiviä, puita ja muita luonnon elementtejä alueella on ja tuomme sinne lisäksi omia välineitä. Ohjaajamme ovat paikalla koko ajan, sanallistavat tarinaa ja opastavat kävijöitä tarvittaessa, valottaa Parkour Akatemian tuottaja Suvi Ekroos.
Parkouria on tarjolla myös Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien yhteisissä avajaisissa perjantaina 17.5. Seminaarinmäen juhlateltassa. Vauhdikkaassa Hand Me Your Hat -esityksessä on luvassa lennokasta parkouria, akrobatiaa ja tilannekomiikkaa.
Touhua ja tarinoita toivosta Maksutonta ohjelmaa lapsille Kirkkopäivillä ja Lähetysjuhlilla 18.5. klo 10–15 Mäki-Matin perhepuistossa ja Seminaarinmäellä. Parkour Akatemian suunnittelemalla Seikkaile maailmalla -radalla Mäki-Matin perhepuistossa kiivetään Kilimanjaro-vuorelle istuttamaan puita sademetsään. Lisäksi muun muassa tanssiteatteria, muskareita ja Savannilla tömisee -kepparirata.Jaa artikkeli: