Avainsana: lähetystyö
Tero Huvi: Tehtävä kolmessa kulttuurissa – Pertti Huttunen lähetyksen palveluksessa
Joulukuussa 2023 ilmestyi mielenkiintoinen pieni julkaisu: Tero Huvin kirjoittama kirja Tehtävä kolmessa kulttuurissa – Pertti Huttunen lähetyksen palveluksessa (Suomen Lähetysseura 2023. Elämänkerralliset kirjat eivät ole harvinaisuus Suomen Lähetysseuran julkaisujen joukossa. Tässä kirjassa Huttusen ja hänen perheensä elämää nivotaan yhteen maailmanpoliittisten tapahtumien ja arjen kohtaamisten kautta.
Mitä voimme lukea lähetystyöntekijätilastosta?
Suomen lähetysneuvosto (SLN) julkaisi marraskuun alkupuolella vuoden 2022 tilaston lähetystyöntekijöistä. Tilasto on kahdella tavalla tärkeä. Se on vertailukelpoinen aiempien vuosien lähetystyöntekijätilastojen kanssa. Se on myös näkökulma 32 jäsenyhteisön kansainväliseen työhön. Pohdin tässä kirjoituksessa tilaston antia ja heikkouksia.
Kun lähetystyöntekijästä tuli piispa – Mari Parkkista kutsumus kantaa myös piispana
Mari Parkkisen tie piispaksi vei hänet ensin Hondurasiin ja sitten Jerusalemiin. Radiotoimittajan ammatti muuttui papiksi ja lähetystyöntekijäksi. Syyskuussa hänet asetettiin piispan virkaan emerituspiispa Seppo Häkkisen jäätyä eläkkeelle. Uuden piispan arki on työntäyteistä ja hän katsoo luottavaisin silmin tulevaisuuteen.
Voiko lähetystyön vaikuttavuutta mitata?
”Tehdään me vain työtä ja jätetään vaikutusten pohtiminen Jumalalle. Eihän hengellisessä työssä niitä vaikutuksia kuitenkaan pysty mittaamaan.” Tuttua ajattelua vai mennyttä maailmaa? Medialähetys Sanansaattajien mediatutkija Eila Murphy kirjoittaa vaikutuksista, vaikuttavuudesta ja niiden mittaamisesta.
Ilolla ja sydämellä
Sata vuotta yhteistyötä lähetystyössä
1900-luvun aikana kristinusko laajeni merkittävällä tavalla ympäri maailmaa, ja nykyään voidaan puhua aidosti globaalista kristillisyydestä. Tänä päivänä enemmistö kristityistä elää globaalissa etelässä. Afrikka on maanosista kristillisin. Yksi tekijä kristinuskon muutoksen takana on yhteistyö lähetystyössä, mm. Kansainvälisen lähetysneuvoston kautta.
Mikä on seurakunnan osuus lähetystyössä?
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyö ja kansainvälinen diakonia toteutuvat järjestöjen kautta. Lähetystehtävän toteuttajana on keskeisesti paikallisseurakunta. Nämä kaksi itsestäänselvyydeltä vaikuttavaa ja keskenään jännitteistä toteamusta ovat olleet rakenteellisesti totta 1800-luvulta lähtien. Selviä nämä asiat eivät suinkaan ole olleet, sillä jo toisesta kirkolliskokouksesta lähtien alettiin keskustella siitä, mikä on yhtäältä kokonaiskirkon ja seurakuntien ja toisaalta järjestöjen osuus lähetystyön toteuttamisessa. Riippumatta siitä, onko puolustettu järjestöjen merkitystä tai haaveiltu kokonaiskirkon omasta, kirkon keskushallinnossa sijaitsevasta lähetystyötä toteuttavasta elimestä, ei kovinkaan paljoa ole paneuduttu kysymykseen paikallisseurakunnan osuudesta tässä kaikessa.
Lähetyksen peruslinjaus -Yhteinen todistus -päivitettiin
Lähetysjärjestörakenteen syntyminen ja lähetysjärjestöksi pääsemisen edellytykset
Kirkon ja järjestöjen suhteesta on aktiivisesti keskusteltu kirkolliskokouksessa koko sen olemassaolon ajan. Vuodesta 1941 alkaen tähän on liittynyt myös pyrkimys hahmottaa, mikä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rooli lähetystyön toteuttamisessa. Välillä on etsitty mahdollisuutta ottaa kirkon vastuulle koko lähetystyö toteuttamista myöten, sitten taas todettu järjestöjen toteuttavan sitä kirkon työnä. Kirkon lähetysjärjestöksi pääsemisen edellytyksiä hahmotettiin ensimmäisen kerran vasta 1960-luvun lopulla. Nykyiset kriteerit hyväksyttiin kirkolliskokouksessa 2018 ja ensimmäisen kerran niitä käytettiin piispainkokouksessa joulukuussa samana vuonna.