Elli Nieminen ja Tommi Huuskonen ehtivät vapaaehtoistyöhön kumpikin elämäntilanteensa sallimalla tavalla.
VAPAAEHTOISUUS syntyy kiitollisuudesta, usein oman polun etsinnästä. Se on sitä, että tahtoo palvella Jumalaa ja lähimmäistä. Jokaiselle löytyy ennen pitkää oma paikka, vaikkapa kahvinkeittäjänä tai ylistyksenlaulajana.
Yhdessä tehden ja jakaen
Alkuvuodesta 2012 joukko lapsiperheitä kokoontui Kuusankosken seurakunnan kolmannen kerroksen nuorisotiloihin, musisoimaan, rukoilemaan ja oppimaan uskosta yhdessä. Kymmenisen vuotta oli samalla porukalla jo pidetty viikoittain raamattupiiriä, ja tuntui, että oli aika kutsua muitakin mukaan. Näin syntyi kaikille avoin, vapaaehtoisvoimin toimiva Yläkerta.
Joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 15 paikalla on oma bändi ja kutsuvieras kertomassa omasta alastaan. Tarjolla on milloin soppaa, aina kahvia ja usein pullaa. Joskus tila pursuilee eri-ikäisistä. Viime aikoina on ymmärrettävästi ollut hiljaisempaa. Yläkerran ideana on antaa jokaiselle tilaa osallistua – yhdessä tehden ja jakaen. Yhteiseen pöytään voi tuoda leipomusten ohella vaikkapa virikkeitä keskusteluun. Lapsille on oma pyhäkoulu. Kokoontuminen päättyy ehtoollisenviettoon.
Hyvä ja lämmin seurakuntayhteisö
Tommi Huuskonen, 42, tuli Yläkertaan ensimmäisten joukossa, kun kaveri kysyi basistiksi bändiin.
– Olimme palanneet Helsingistä Kouvolaan, josta olemme vaimoni Eveliinan kanssa kumpikin kotoisin. Yläkerrasta tuli pian koko perheelle hyvä ja lämmin seurakuntayhteisö.
Vapaaehtoisuus ja seurakunta olivat Tommille tuttuja lapsuuden kanta-Kouvolasta, Matalan kynnyksen bändijutuista. Opiskelu, ammattimuusikon työ ja perheen kasvu toivat vapaaehtoistyöhön tauon. Kipinä siihen löytyi taas Kuusankoskella, minne Huuskoset muuttivat. Yläkerran ohella Tommi toimii seurakunnan lähetystyön vastuuryhmässä ja lähimmäispalvelussa. Yläkerran kautta löytyi myös lähetystyö ulkomailla.
Sellaisena kuin olet
Yläkerrassa musiikki on tärkeässä osassa, ja musiikin Tommi sai syntymälahjaksi.
– Minun pieni palveluspaikkani on soittaa Jumalan kunniaksi. Kaikilla on omansa. Jokainen kelpaa sellaisena kuin on.
– Itse en ole luonnostani puhelias, saatan joskus jännittää ihmisten kanssa juttelua, mutta usko Jumalaan tuo rauhaa: En ole yksin, kaikki järjestyy, Jumalalla on suunnitelma minuakin varten.
Tommi odottaa mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää. Luottamusta ja jaksamista ovat kolhineet sairastuminen ja nyt myös korona. Pari vuotta musiikkipedagogi on ollut lähes työtön.
Vapaaehtoisuuskin muuntuu elämänvaiheiden mukana. Viime aikoina Huuskosten lapsista kaksi on alkanut ottaa vastuuta Yläkerrassa, muun muassa musiikista ja pyhäkoulusta. Vanhemmat voivat joskus jo huoahtaa sohvalla vastaanottajan asemassa.
Tukea, jakaa, kohdata
Vapaaehtoistyö tarjoaa mahdollisuuden oppia eri-ikäisiltä elämästä ja uskosta. Elli Niemiselle, 23, Yläkerta on ollut hyvä paikka kasvaa.
Rippikoulussa uskoon tullut, isoseksi ja seurakuntaan harjoittelijaksi päätynyt kuusankoskelainen löysi Yläkerran kuutisen vuotta sitten.
– Eihän täällä ikäisiäni juuri käy. Olen kuitenkin saanut hengellistä tukea, voinut jakaa iloja ja suruja, kuulla tiedon sanoja ja itsekin jakaa niitä.
– Olen oppinut myös ammatillisesti.
Nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi opiskeleva Elli toivoo pääsevänsä lähetystyöhön suomalaisten arjessa, jossa yksinäisyys ja syrjäytyneisyys vain lisääntyvät.
Musiikki on myös Ellin elementti: laulu, piano ja kitara. Seurakunnan nuorten bändin vetäjänä hän on oivaltanut, miten tärkeää kulttuuri on hyvinvoinnille, oli se sitten musiikkia, kuvataidetta tai iloa luonnosta.
Välillä ihan pihalla
Vapaaehtoistyön Elli toteaa sekä antavan että ottavan. Kun huomaa kuuluvansa vakiokalustoon, voi kadottaa ajatuksen siitä, miksi ylipäätään on mukana. Olenko jo itsestäänselvyys? Pidänkö muita sellaisina?
Moni asia on itsestä kiinni. Etsinkö oma-aloitteisesti paikkaani, löydänkö roolini yhteisössä? Vai yritänkö pärjäillä yksin?
– Olen uppiniskainen, mutta aina Jumala on paimentanut minut paikalleni. Nyt vain yritän pysyä mahdollisimman nöyränä, edetä päivä ja hetki kerrallaan, minne Jumala minua johdattaakin.
– Välillä olen kyllä ihan hukassa!
– Toisaalta on tosi palkitsevaa nähdä työnsä hedelmiä – sitäkin vapaaehtoisuudessa tapahtuu.