Liikunta on luontainen väline monenlaiseen kohtaamiseen. Parhaimmillaan se ehkäisee syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta ja luo tunnetta yhteisöllisyydestä, millä saattaa olla ratkaiseva rooli niin nuoren, aikuisen kuin ikäihmisenkin elämässä.
Jo monessa Suomen seurakunnassa on lisätty liikettä osaksi seurakunnan toimintaa. Kyseessä on Liikkuva seurakunta -toimintamalli, joka sai alkunsa kolmivuotisesta hankkeesta. Sen tarkoituksensa on edistää seurakuntalaisten ja työntekijöiden liikkuvampaa elämäntapaa ja tuoda liikunnan osuus toiminnasta näkyväksi. Myös Seinäjoen seurakunnassa toimintamalli on käytössä. Osa työntekijöistä toimii päätoimensa ohella seurakunnan liikuntayhteyshenkilöinä eli liikunta-agentteina.
– Liikunta-agenttien tehtävänä on hoksauttaminen eli omassa seurakunnassa huomaamaan havahduttaminen siitä, miten paljon liikuntaa seurakunnan toiminnassa on jo mukana. Yhteisissä koulutuksissa agentit saavat malleja liikunnallisen toiminnan esille tuomiseen ja liikunnan kasvattamiseen osana toimintaa, kertoo kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kasvatuksen asiantuntijana toimiva Mikko Mäkelä.
Mäkelän mukaan jokainen Suomen 378 seurakunnasta on lähtökohtaisesti Liikkuva seurakunta.
– Tarkoituksena ei ole se, että seurakuntien tulisi täyttää jokin tiukka 10 kohdan ohjelma voidakseen nimetä itsensä Liikkuvaksi seurakunnaksi, vaan kyse on enemmänkin siitä, että liikunnallisuus otetaan toimintamallin käyttöönoton myötä näkyvämmin esille ja sen merkitystä korostetaan seurakunnan toiminnasta.
Tulla nähdyksi ja kuulluksi
Monimuotoinen liike ja liikkuminen ovat kautta aikain kuuluneet vahvasti seurakuntien toimintaan. Aikanaan seurakuntien lentopallo- ja sählykerhot olivat varsin suosittuja. Rippikoulussa toimintaan on aina kuulunut liikuntaa. Myös yhteiskävelytapahtumia, luonto- ja marjaretkiä sekä Lapin vaelluksia on pitkään järjestetty seurakunnissa.
Lähtökohtaisesti jokainen seurakunta on Liikkuva seurakunta.
– On hyvä tiedostaa liikunnan osuus ja merkitys toiminnassa. Se on luontainen kohtaamisen väline ja luo yhteisöllisyyttä.
Monelle nuorelle seurakunnan liikuntakerho saattaa myös olla ainoa paikka, jossa nuori tulee nähdyksi ja kuulluksi, hyväksytyksi ilman kilpailullista ja tavoitteellista pyrkimystä.
– Seurakunnan liikunnalla voi olla nuorelle ihan huikea rooli. Nuori saa olla osa yhteisöä, mikä ehkäisee syrjäytetyksi tulemista.
Myös seurakunnan omille työntekijöille liikunnan roolin vahvistamisella on tärkeä merkitys.
-Kristillinen ihmiskäsitys on kokonaisvaltainen. Meidän on luotu liikkumaan. Ihminen on henkinen, hengellinen ja fyysinen kokonaisuus, joka tarvitsee tasapainon osa-alueiden välille voidakseen hyvin. Ja nyt puhutaan sellaisesta armollisesta liikunnasta, sillä jo pienilläkin elementeillä lisätään hyvinvointia. Kaikkien ei tarvitse juosta maratonia, Mäkelä muistuttaa.
Liikkuva seurakunta -toimintamalli on tunnistettavissa logoista, joita näkyy esimerkiksi seurakunnan työntekijöiden käyttöön teetetyissä tekstiileissä.
– Tietysti tärkeintä ei ole se, että ihmiset tunnistavat logot, mutta monesti jo niiden havaitseminen muistuttaa asiasta ja saa reagoimaan aktivoivasti, kuten esimerkiksi siten, että Liikkuva seurakunta -hupparia päällään kantava työntekijä saa työkaveritkin kipuamaan rappuset ylös lounastauolla. Ja kaikella tällä pyrimme vahvistamaan sitä olemassa olevaa, hyvää liikettä, joka ei välttämättä ole niin näkyvää, Mikko Mäkelä tiivistää.
Toimintamallin taustaa
Liikkuva seurakunta -toimintamallin taustalla on Suomen NMKY:n Urheiluliito ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon kolmivuotinen (2014–2016) hanke. Mallia kehitettiin pilottiseurakunnissa vuosina 2015–2017. Sen on tarkoitus jatkua ja elää seurakunnissa niin pitkään kuin se hyväksi havaitaan. Toimintamalli on saanut hyvää palautetta seurakunnista.
Jaa artikkeli: