Köyhät ja rohkeat

Mekane Yesus -kirkon tavoitteena on lähettää 500 uutta lähetystyöntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola haluaa tietää, mikä saa köyhät seurakuntalaiset sitoutumaan näin vahvasti lähetyskäskyyn. Rehtori Bruk Ayele kertoo vastauksen.

Riihimäkeläinen lounasravintola tarjoaa erinomaista lohta ja salaattia. Mekane Yesus -kirkon seminaarin rehtori Bruk Ayele haluaa tietää, miten näin hyvää ja puhdasta ruokaa tuotetaan.

Tapasin Ayelen viimeksi helmikuussa Etiopiassa. Silloin oli minun vuoroni kehua etiopialaista keittiötä.

Lounaan äärellä palaan kysymyksiin, joita usein mietin. Mekane Yesus -kirkon kasvu on häkellyttävää, mutta niin ovat kasvun mukanaan tuomat haasteetkin. Mikä saa maailman suurimman luterilaisen kirkon jäsenet sitoutumaan näin vahvasti lähetyskäskyn toteuttamiseen? Kirkko kasvaa ja suuntautuu ulospäin niin kotimaassaan kuin ulkomailla. Millaisia teologisia ja käytännöllisiä haasteita tämä asettaa maailman suurimmalle luterilaisellen kirkolle?

Yhteiskunta hyötyy laajasti

”Ensinnäkin kasvussa on kyse Pyhän Hengen työstä. Kysymys on Mekane Yesus -kirkkoa laajemmasta ilmiöstä. Pyhän Hengen työssä mukana oleminen motivoi meitä”, Bruk Ayele toteaa.

Hän kertoo, että herätys koskettaa yhteiskuntaa sen kaikilla tasoilla; opiskelijoita, naisverkostoja ja yliopistomaailmaa.

Ayele palaa herätyksen alkulähteille, aikaan, jolloin kirkko eli ahtaalla ja sitä vainottiin. Elettiin vuosikymmeniä sosialistihallinnon kontrollissa 1970-luvulta 90-luvulle. Näiden vuosien perinnön hän kiteyttää kolmeen asiaan: rukous, raamattuopetus ja kristittyjen yhteys.

”Kaikki rakentuu näiden varaan.”

Näkemys yhdistää hänen mukaansa evankelista kristillisyyttä laajasti. Rukouksen ja raamattuopetuksen varaan rakentuu Pyhän Hengen antama sanoma.

Uskonnonvapaus perustuslaissa

Pysähdymme miettimään henkilökohtaisen uskon ja yhteisön suhdetta. Jeesuksen henkilökohtainen vastaanottaminen on tärkeää, mutta, tärkeää on myös, että olemme yhdessä Kristuksen ruumiin jäseniä. Olemme olemassa toisiamme varten, Ayele toteaa.

Etiopian nykyinen perustuslaki takaa uskonnonvapauden. Yhteiskunnan turvaama uskonnonvapaus on osaltaan mahdollistanut kirkon räjähdysmäisen kasvun.

Mekane Yesus -kirkkoa johdetaan yhtä aikaa vahvan strategian avulla ja antamalla vastuuta paikallistasolle.

Köyhät seurakunnat varustavat kirkon lähetyksen taloudellisesti. Ne huolehtivat sekä palkoista että toimintakuluista. Lähetys on seurakuntaelämän sydämessä, siitä puhutaan, siitä kannetaan vastuuta ja seurakunnalle on kunnia asia olla lähettävä seurakunta.

Jokainen seurakunta järjestää seurakuntaelämän omalla alueellaan, mutta se on lisäksi vastuussa myös siitä alueesta, jonne seurakunnan tavoittava työ suuntautuu.

Rohkeita tavoitteita

Mekane Yesus -kirkon ulkomaille suuntautuva lähetystyö alkoi kymmenen vuotta sitten. Kymmenessä vuodessa kirkko on lähettänyt 17 lähetystyöntekijää Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä- Amerikkaan.

”Tavoitteenamme on lähettää 500 lähetystöntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kun kymmenen vuotta sitten kävimme keskustelua ulkomaille suuntautuvan lähetystyön järjestämisestä, vain harva uskoi, että onnistuisimme. Työ äärimmäisen vaikeissakin olosuhteissa on ollut menestyksellistä”, Ayele iloitsee.

Rohkeiden tavoitteiden keskellä kirkko ponnistelee sekä määrällisten, laadullisten että rakenteellisten haasteiden keskellä.

Laatua koulutukseen

”Kyse on koulutuksen laadusta kirkon elämän kaikilla tasoilla. Kirkollamme on yhteensä yli 13 000 seurakuntaa ja tavoittavan työn aluetta, mutta vain alle 5000 pastoria”, Ayele kertoo.

Koulutuksen asema yhteiskunnassa on muuttunut.

”Koulutettu sukupolvi odottaa kirkolta valmiuksia keskustella tämän päivän kysymyksistä. Puutetta on kaikesta; kirjastoista, asuntoloista, tietokoneluokista – koulutustoiminnan taloudellisista edellytyksistä. Lopulta pisin tie on koulutuksen laadun kehittämisessä.”

Mekane Yesus -kirkon vahvistuva rooli lähetystyön toimijana on myös meidän hetkemme arvioida, miten voimme olla mukana tässä elämän liikkeessä ja Jumalan Lähetyksen muutosvaiheessa.

 

Teijo Peltola
Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja

 

 

Jaa artikkeli: