Pelkoja ja huolia on monenlaisia. Usein tuntuu siltä, että niiden määrä on vakio. Meillä on kuitenkin hyvä syy olla vaipumatta pelkoon. Joulun sanoma kertoo tämän syyn.
Jos Johannes Kastaja oli vastaääni, mikä oli sitä vastapäätä? Tienraivaaja osoittaa itsestään poispäin. Millaiseen odotukseen hän meitä johdattaa ja millaista ääntä kuulemaan? Kolmannen adventin tekstien äärellä pohdiskelua.
Vuorisaarna ohjaa kysymään, miten me kristittyinä voimme levittää uskoa, toivoa ja rakkautta tähän maailmaan. ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.”
Jokainen meistä voi kuulla Jumalan äänen ja etsiä Hänen suunnitelmaansa lukemalla Isän viestiä sinulle ja minulle Raamatusta. Se on Jumalan innoittamaa ja meille lähettämää tekstiä.
Toisen adventin äärellä Timo-Matti Haapiainen. Hän pohdiskelee, millaista kärsivällisyyttä kuvaavat profeetta, viljelijä ja Job, joihin Jaakobin kirjeen kirjoittaja viittaa.
Daniel Nummela hahmottelee kirjoituksessaan sitä, miten Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen näky kirkon missiosta suhteutuu kirkon lähetyksen peruslinjaukseen Yhteinen todistus.
Todellako? Nousiko Jeesus aasin varsan selkään? Ja miksi ihmeessä opetuslasten piti auttaa Jeesus ratsaille? Kuka tätä apua oikein tarvitsi?
Tästä alkaa Kirkkomme Lähetyksen adventtikirjoitusten sarja. Nyt pohdintoja 1. adventin evankeliumin äärellä.
