Kategoria: Ajankohtaista

Lähetystyö on jatkuvassa muutoksessa

Suomen lähetysneuvosto (SLN) julkaisee vuosittain tilaston jäsenjärjestöjensä lähettämien lähetystyöntekijöiden määristä. Jäsenjärjestöjä on 31 ja ne edustavat eri tunnustuskuntia. Tilaston mukaan 18 järjestöistä lähettää omia työntekijöitä lähetystyöhön. Kansainvälisesti lähetystyöntekijöitten määrät ovat kasvaneet. Globaalista etelästä ja Aasiasta lähetetään enenevässä määrin työhön naapuri- ja länsimaihin. Suomesta käsin lähtevien määrä on ollut laskemassa käytännössä koko 2000-luvun, mikä on herättänyt huolta lähetystyön asemasta seurakunnissamme. Miten tätä kehitystä voi tulkita erityisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kohdalla?

Afrikan kutsu – Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat

”He lähtivät soitellen sotaan, mutta huomasivat pian, että siivet eivät kanna. Uusi lähetysseura teki useimmat aloittelijan virheet, mutta selviytyi niistä huolimatta. Tätä on pidetty osoituksena Jumalan suuresta armosta.” (Heininen, 210). Ihan konkreettisesti soitellen lähtivät sekä ensimmäiset työntekijät, että heitä soitellen lähettäneet lähetysseuran edustajat. Kukaan ei vielä tiennyt, kuinka haastaviin olosuhteisiin lähdettiin. Kotimaassa ei aina myöskään oltu kiinnostuneita näistä olosuhteista, vaan päätöksiä tehtiin työpöydän takaa. (Simo Heininen: Afrikan kutsu – Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki 2025)

Paavi Franciscuksen lähetysnäky muistutti Pyhän Hengen toiminnasta, evankeliumin vetovoimasta ja itsekeskeisyyden välttämisestä

Maailmalla surraan toisen pääsiäispäivän aamuna menehtynyttä paavi Franciscusta, joka tunnettiin nöyryyttä ja vaatimattomuutta korostavana kirkon johtajana, joka puhui maahanmuuttajien ja kärsivien puolesta. Argenttiinalaissyntyinen Jorge Mario Bergoglio muistetaan modernina paavina, joka korosti uskon ydintä ja nöyryyttä myös lähetysnäyssään. Katolisen lähetystyön ytimessä toimii Pontificial Mission Societies, joka toteuttaa lähetystehtäväänsä paikallisen ja universaalin kirkon rajapinnassa.

Hyvää henkeä VappuGospelissa

Vappuaattona Kouvolan Lyseolla järjestetään vapaaehtoisvoimin VappuGospel. Tapahtumassa on esiintymässä mm. Kouvolan seurakuntanuoria.

Hiljaisen viikon vaihtuvat sävyt

Jeesuksen ylösnousemuksen ihme rohkaisee meitä luottamaan Jumalan rakkauteen, joka ulottuu kaikkiin elämämme vaiheisiin aina haudan pimeyteen saakka.

Ukraina ja Rauhan polut

Rauhan hyväksi työskenteleminen voi yhdistää kirkot rakentamaan kestävää maailmaa myös seuraaville sukupolville. Riikka Porkola toteaa artikkelissaan, että tähän työhön tarvitaan kaikkia.

Mitä meidän pitäisi tietää kolonisaation varjoista?

Kiinnitin huomioni kolonisaatioon ensimmäisen kerran koulussa. Piirretty kuva oli varsin yksinkertainen ja pelkistävä: eurooppalaiset valloittivat maailmaa, veivät sivistystä, mutta samalla hallitsivat valloittamiaan alueita. Tämä kuulosti seikkailulta ja monenlaiset kolumbukset tuntuivat sankareilta. Sitten alettiin puhua imperialismista ja sankarikuva sai kolhuja. Kolonisoidut maat kuitenkin itsenäistyivät, osin melko nopeaan tahtiin. Miksi yhä puhutaan dekolonialismista ja vieläpä sen purkamisesta. Yksi oleellinen kysymys on, miten meidän tulisi kirkkona ja kristittyinä suhtautua tähän kaikkeen.