Voisiko kirkko luopua hautaustoimesta?

Tuulia Kuntsi nojaa hautausmaan rautaporttiin.

Kirkolliskokoukselle aloitteen tehneet jyväskyläläiset kysyvät, onko hautaustoimi laupeudentyötä vai jäsenille epäoikeudenmukainen kuluerä.

Kuvassa: Jyväskylän seurakunnan kirkolliskokousedustaja Tuulia Kuntsi toivoo, että kirkolliskokousaloite hautaustoimesta luopumisesta herättäisi ennen kaikkea avointa keskustelua.

Ei uhmamielellä, vaan nykyiset ja varsinkin tulevat realiteetit tunnustaen.

Näin kuvaavat Jyväskylän seurakunnan kirkolliskokousedustajat Riku Bucht ja Tuulia Kuntsi kirkolliskokoukselle jättämäänsä edustaja-aloitetta. Siinä esitetään, että kirkon velvollisuudesta hoitaa hautaustointa luovuttaisiin ja vetovastuu siirtyisi hyvinvointialueille. Kirkon tehtäväksi jäisi siten hautaan siunaamisten toimittaminen.

Ehdotuksen taustalla ovat hallituksen leikkaukset, jotka kohdistuvat kirkon lakisääteisiin tehtäviin. Lain mukaan kirkko on velvoitettu huolehtimaan hautausmaista, väestökirjanpidosta sekä kulttuuriperinnöstä. Valtio on rahoittanut aiemmin lakisääteisistä tehtävistä noin 80 prosenttia, mutta leikkausten jälkeen rahoitus tippui vuoden alusta 50 prosenttiin.

Aloite jätetiin syksyllä ja sitä käsitellään kirkolliskokouksessa toukokuussa. Allekirjoittajina ovat myös kirkolliskokousedustajat Liisa Kuparinen Jyväskylästä ja Eve Rämö Vantaalta.

Suurin osa valtionrahoituksesta kirkolta kuluu juuri hautaustoimen hoitamiseen.

– Kirkko hoitaa hautaustoimea sekä historian että arvojensa vuoksi. Ihmisten saattaminen loppuun asti on koettu tärkeäksi, taustoittaa Jyväskylän seurakunnan itäisen alueen johtava pappi Riku Bucht.

Aloitteentekijät kysyvät, onko hautaustoimi kuitenkaan välttämätön osa kirkollista tehtäväkenttää.

– Tilanne on myös sikäli nurinkurinen, että valtio voi leikata lakisääteisten tehtävien hoitamiseen käytettävää rahoitusta yksipuolisella päätöksellään, mutta kirkko ei voi irtisanoutua velvollisuuksista omalla ratkaisullaan.

Julkisuudessa on viitattu siihen, että hallituksen lakimuutokset toisaalta kasvattavat kirkollisveron tuottoa arvioiden mukaan jopa 40 miljoonaan euroon tänä vuonna. Onko siis oikeus valittaa, jos toisesta päästä rahaa saadaan lisää?

Kirkon taloudellisen tilanteen ennustetaan heikkenevän merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikajänteellä.

Buchtin ja Kuntsin mielestä on, sillä jos kaikkien maksama osuus pienenee, sen korvaaminen vain osan, eli kirkon jäsenten maksamilla veroilla, saattaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

Kuntsi täsmentää, että kyse on sekä tulevaisuudesta että yhdenvertaisuudesta.

– Kirkon taloudellisen tilanteen ennustetaan heikkenevän merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikajänteellä.

Yhdenvertaisuuskysymys nousee hänen mukaansa puolestaan juuri siitä, että seurakuntien jäsenten maksamia kirkollisverovaroja joudutaan ohjaamaan aiempaakin enemmän myös kirkkoon kuulumattomien hautauksesta koituviin kuluihin.

Kirkolla on käytössä kahden kukkaron malli. Toisesta kukkarosta, jota valtio osittain rahoittaa, otetaan ne varat, jotka käytetään lakisääteisten tehtävien ylläpitämiseen.

– Varsinainen seurakuntatoiminta, eli hengellinen työ, kirkolliset toimitukset, lapsi- ja nuorisotyö tai diakonia, rahoitetaan sen sijaan kirkon jäsenten maksamilla verotuloilla, Kuntsi muistuttaa.

Bucht vertaa tilannetta siihen, että jollakin paikkakunnalla vaikkapa vapaa-ajattelijoiden yhdistykselle annettaisiin velvoite hoitaa osa kirkkoon kuuluvien hautaamisesta aiheutuvista kuluista.

– Kyllähän tällainen järjestely todettaisiin julkisuudessa aika nopeasti mahdottomaksi.

Hyvinvointialueiden ei nykyisellään voi varsinaisesti sanoa kieriskelevän rahoissa. Kuinka realistista sitten on, että valtio velvoittaisi ne hoitamaan hautaustointa?

Riku Bucht myöntää, että aloite voi kuulostaa radikaalilta.

– Toivon, että aloite johtaa avoimeen keskusteluun ja takaa, että hautaustoimi voidaan 2040-luvullakin hoitaa arvokkaasti, taloudellisesti kestävästi ja kustannustehokkaasti niin seurakuntien kuin valtionkin näkökulmasta.

Toivon aloitteen herättävän ennen kaikkea keskustelua.

Jyväskylän seurakunnan osalta tilannetta muuttaa myös se, että valtion rahoituksen jakoperusteet muuttuivat kirkkohallituksen päätöksellä vuoden alusta. Aiemmin rahoitusta jaettiin kunnan väkiluvun mukaan, mutta tänä vuonna väkilukuun perustuvilla jakoperusteilla on vain 50 prosentin painoarvo.

– Uudet ratkaisut koskevat Jyväskylää olennaisesti. Meidän osaltamme valtionosuus tippui yli 700 000 euroa. Ja samalla kustannukset kasvavat koko ajan, toteaa Bucht.

Tuulia Kuntsi pohtii nykytilanteelle vaihtoehtoja ja kysyy, voisiko Suomessa olla mahdollista ottaa hautaustoimessa käyttöön mallia Ruotsissa.

– Naapurimaassamme hautausmaksu peritään tasapuolisesti kaikilta kansalaisilta, siis meidän Yle-veron tyylisellä järjestelyllä, hän sanoo.

– Mutta oli ratkaisu jatkossa mikä tahansa, toivon aloitteen herättävän ennen kaikkea keskustelua. Itselläni toiveissa kuitenkin on, että hautaustoimi säilyisi jatkossakin kirkon tehtävänä.

Jaa artikkeli: