Näkymätön seurakunta näkyväksi

Syksyn seurakuntavaaleissa jyväskyläläiset nuoret ja partiolaiset perustivat uuden valitsijayhdistyksen Myrskylyhdyn. Ehdokkaat kokivat jakavansa samanlaiset tavoitteet ja halusivat päästä vaikuttamaan seurakunnan toimintaan.

– Meitä yhdistää rakkaus Jeesukseen, ei mikään poliittinen aate tai herätysliike, opiskelija Aapo Tähkäpää, 22 (kuvassa), vahvistaa.

Uusi valitsijayhdistys sai kirkkovaltuustoon kaksi edustajaa. Lisäksi ryhmäläisille on jaettu viisi paikkaa alueneuvostoissa sekä johtokuntien luottamustehtäviä.

Aapo Tähkäpää uskoo, että uudet edustajat pystyvät katsomaan ennakkoluulottomasti tulevaan ilman vanhoja rutiineita ja painolastia. Hän on nyt Keskustan alueneuvostossa osaltaan vaikuttamassa alueen toimintaan ja työntekijävalintoihin.

Yliopisto-opiskelijana Tähkäpää haluaisi seurakunnan näkyvän paremmin kampuksella. Keskustan alueella nuoret opiskelijat, usein muualta muuttaneet, eivät helposti saa kontaktia uuteen kotiseurakuntaansa.

– Papit ja seurakunnan muut työntekijät voisivat liikkua esimerkiksi kirjastossa ja kahviloissa kohtaamassa ihmisiä, hän toivoo.

Avoimuus ja läpinäkyvyys päätöksenteossa toisivat etäisen seurakunnan lähemmäksi ihmisiä. Luottamushenkilöt voisivat Tähkäpään mielestä olla aktiivisempia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Siinä olisi hyvä paikka kertoa ajankohtaisia kuulumisia päätöksenteosta ja keskustelun alla olevista aiheista.

– Voisi myös kirjoittaa eräänlaisia yhteydenpitokirjeitä. Ja voisi oikeasti jalkautua, käydä juttelemassa nuortenilloissa, rippikoululeireillä ja tapahtumissa, hän pohtii.

Toimitilakysymykseen alueneuvosto ei pysty paljonkaan vaikuttamaan. Aapo Tähkäpään mielestä on kuitenkin suorastaan häpeällistä, ettei näin suurella seurakunnalla ole yhteistä toimitilaa kaupungin keskustassa.

– Jos ei muuta löydy, eikö entisen seurakuntatalon tontille voisi rakentaa uutta, maksoi mitä maksoi, hän hämmästelee.

Hän heittää ajatuksen Kaupunginkirkon hyödyntämisestä ryhmien käyttöön suunnitelmissa olevaa kryptaa odotellessa.

– Monissa seurakunnissa käytetään kirkkotiloja muuhunkin kuin jumalanpalveluksiin ja musiikkitilaisuuksiin.

Pienryhmät ja kerhot voisivat kokoontua myös kodeissa tai julkisissa tiloissa kuten kahviloissa.

– Seurakunta on kuitenkin ennen kaikkea yhteisö. Pienryhmässä sen kokee helpoimmin, hän miettii.

Vaajakosken alueneuvostossa vaikuttava Maria Taivassalo edustaa Seurakuntaväen valitsijayhdistystä. Hän on kokenut neuvostotyöskentelyn sopuisaksi. Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä ja päätöksiä on syntynyt.

– Ajatus on, että kaikille toimialoille annetaan tilaa ja kaikki ikäryhmät huomioidaan. Tärkeänä pidän työntekijöiden tukemista ja heihin tutustumista, hän toteaa.

Vaajakosken alueseurakunta on saanut runsaasti uusia työntekijöitä, joten Taivassalo uskoo tutustumisen olevan antoisaa molemmin puolin.

Iloinen hän on siitä, että Vaajakosken lippukunnat ovat kunnostaneet partiolaisten Teerilahden majan muidenkin lippukuntien käyttöön.

Vaajakoski on alueena sirpaleinen. Se on luonteeltaan kaupungin lähiö, mutta siihen kuuluu runsaasti maaseutua, jossa on totuttu toimimaan kyläkunnittain.

– Jokainen jäsen tuo kokouksiin ja toimintaamme terveisiä omilta sidosryhmiltään.

Helinä Lähdesluoma on tuore jäsen Korpilahden alueneuvostossa. Hän toivoo voivansa vaikuttaa omalla alueellaan erityisesti lapsi-, perhe- ja nuorisotyön toteutumiseen.

– Vaikka en enää äitiyslomani päätyttyä pääse osallistumaan kirkon perhekerhoon ja muskariin, toivon näihin osallistuvien ihmisten ottavan yhteyttä, jos heille tulee ajatuksia toiminnan kehittämiseksi, Lähdesluoma miettii.

Hänen kotikylälleen Tikkalaan on toivottu perhekerhon lisäksi myös kirkon nuorisotyönohjaajan saamista mukaan kylällä järjestettäviin nuorten iltoihin.

– Toivoisin omalta osaltani voivani olla edistämässä tällaisia alueen asukkaiden toiveita. Päätetäänhän aluetasolla muun muassa paikallisten määrärahojen käytöstä.

Vihreä kirkko – tulkaa kaikki -valitsijayhdistyksen edustajat lähtevät hänen nähdäkseen hyvin samanlaiselta arvopohjalta.

– Tuemme toiminnassamme yhteisten vihreiden arvojen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Ryhmä ei ohjaa päätöksentekoa, mutta siltä saa tukea ja rakennusapua ajatuksilleen, hän määrittelee.

Keltinmäen laajalla alueella Annikki Jäsberg-Jokinen kokee diakonia- ja lapsityön erityisen merkitykselliseksi. Alueelle on nyt saatu uusi diakoni perhetyöhön.

– On hienoa, että diakoniatyön kautta apua saa riippumatta siitä, kuuluuko kirkkoon vai ei.

Keltinmäen kirkko kokoaa väkeä joka puolelta seurakuntaa. Kirkon hieno akustiikka houkuttelee musiikin tekijöitä ja kuulijoita monenlaisiin tilaisuuksiin.

– Tapahtumista tiedottamisen pitäisi olla näkyvämpää, että ihmiset löytäisivät seurakunnan toimintamuodot, hän pohtii.

Keltinmäen lisäksi seurakuntakeskus on myös Kortepohjassa.

– Nyt se on avattu remontin jälkeen, ja siellä on lapsille iltapäiväkerhoja ja muuta avointa toimintaa, hän iloitsee.

Hän sanoo olevansa jo vanha konkari alueneuvostotyöskentelyssä, nyt on alkanut kolmas nelivuotiskausi. Hänen valitsijayhdistyksensä on sosiaalidemokraattien, mutta Jäsberg-Jokinen on listalla sitoutumattomana.

– On hyvä, että alueneuvostossa on meidän konkareiden lisäksi neljä uutta jäsentä. Saadaan nuorempienkin näkökulma kuuluviin, hän tuumaa.

Alueneuvostot johtavat Jyväskylässä yhdeksän alueseurakunnan toimintaa yhdessä aluekappalaisten kanssa.

Alueneuvostoille on annettu päätösvaltaa muun muassa alueen työntekijävalinnoissa ja määrärahojen käytössä. Alueneuvostoihin on valittu alueen asukkaita, jotka edustavat eri valitsijayhdistyksiä.

Tiesitkö?

Jyväskylän seurakunnassa on yhdeksän alueneuvostoa. Kussakin alueneuvostossa on kahdeksan luottamushenkilöjäsentä ja lisäksi aluekappalainen on jäsen.

Alueseurakunnat: Huhtasuo, Keltinmäki, Keskusta, Korpilahti, Kuokkala, Palokka, Säynätsalo, Tikkakoski ja Vaajakoski.

Alueneuvostojen jäsenet: www.jyvaskylanseurakunta.fi/luottamushenkilot

Jaa artikkeli: