Palvelevan puhelimen toiminnanohjaajan työssä tärkeintä on kuuntelu ja aito läsnäolo, sanoo Jaana Ristonmaa.
Jaana Ristonmaa ehti tehdä alkuperäisen ammattinsa mukaisia vaatturin hommia vain muutaman vuoden, kunnes selkävaivat pakottivat vaihtamaan alaa. Hän valmistui sosiaaliohjaajaksi vuonna 1994. Ensimmäiset työpaikat löytyivät äitiysloman jälkeen Kriisikeskus Mobilesta ja Palvelevan puhelimen toiminnanohjaajan viran puolittajana.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen työskentely jatkui päihdetyössä Jyväskylän Katulähetyksessä. Ristonmaa valittiin Palvelevan puhelimen toiminnanohjaajan virkaan vuonna 2002. Viidennes työajasta kuluu perhetyössä.
Keski-Suomen perheasiainkeskuksen tiimissä hänen vastuullaan ovat asiakasajanvaraukset. Koulutettuna uusperheneuvojana hän toimii myös uusperheiden vanhemmille tarkoitetun vertaisryhmän toisena vetäjänä.
– Suoritin työn ohessa sosionomi-diakonin tutkinnon. Tein opinnäytetyönä uusperheiden vanhemmille tarkoitetun ryhmätyökirjan.
Yksinäisyys näkyy ja kuuluu
Palvelevan puhelimen juuret ovat Englannissa. Sikäläinen pappi huolestui itsemurhalla uhkaavien puheluista ja ilmoitti lehdessä puhelinnumeron, johon voi hädässään soittaa.
Jyväskylässä Palveleva puhelin on toiminut jo puoli vuosisataa. Tänä päivänä yksinäisyys ja ihmissuhteet tai niiden puute ovat yleisimmät soittojen aiheet. Puheluissa heijastuvat myös yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Soittajien joukossa on avopalveluihin siirrettyjä mielenterveyskuntoutujia, eikä puhumisen tarve rajoitu virka-aikaan.
– Yksinäisyys voi olla niin konkreettista, että päivystäjä voi olla ainoa henkilö, jonka kanssa soittaja on jutellut koko päivän aikana.
Ristonmaa vastaa toiminnan organisoinnista Keski-Suomessa. Jyväskylän lisäksi päivystyspisteitä on Saarijärvellä, Äänekoskella, Laukaassa ja Joutsassa. Koulutus ja säännöllisesti kokoontuvat alueelliset työohjausryhmät takaavat, että vapaaehtoiset päivystäjät pysyvät ajan hermolla.
Päivystäjä suorittaa alussa vuoden kestävän peruskurssin, jonka aikana hän toimii jo päivystäjänä. Koulutuksessa käsiteltävät aiheet ovat samoja, jotka nousevat esiin puheluissa: kriisit, mielenterveys, päihteet, itsemurha, perhe ja uskonnollisuus.
Toistuvaissoittajat ja elämänmuutokset ovat myös aiheina esillä. Reilusta sadasta keskisuomalaisesta päivystäjästä löytyy vapaaehtoisia, jotka ovat olleet mukana jo yli kaksikymmentä vuotta.
– Tästä voi päätellä, että päivystäjät saavat työskentelystä myös itse paljon.
Ihminen ihmiselle
Ristonmaa viihtyy hyvin työssään, joka on opettanut paljon jäsentämisestä ja organisoimisesta. Hän on saanut vapaaehtoisilta palautetta, että on helposti lähestyttävä ja ihminen paikallaan.
– Haluan olla ihminen ihmiselle, ja kuuntelu on tässä työssä kaikkein tärkeintä.
Ristonmaa kokee olevansa pienen paineen alla tehokkaimmillaan. Koska työ on ilta- ja viikonloppupainotteista, ei välillä voi välttyä väsymykseltäkään.
– Minä saan voimia vapaaehtoisista. He ovat upea joukko, josta löytyy paljon osaamista ja taitoa. Ammennan virtaa myös liikunnasta ja läheisistä ihmissuhteista.
Vuosien saatossa Palveleva Puhelin on kokenut muutoksia. Reilu kymmenen vuotta sitten nimettömänä tapahtuvat keskustelut siirtyivät omilta telealueilta valtakunnallisiksi. Toiminta on laajentunut myös nettiin, jossa Kirkon keskusteluapua -nimikkeen alta löytyvät muun muassa Palveleva Chat ja Palveleva netti.
– Nettipuolella yhteydenottajat ovat vähän nuorempia. Puhelin on kuitenkin säilyttänyt selvän ykkös-aseman aikuisväestön keskuudessa.
kirkonkeskusteluapua.fi Palveleva puhelin 0400 22 1180, su–to klo 18–01 ja pe–la 18–03 . Palveleva chat Palveleva netti Palveleva kirje,PL 210, 00131 Helsinki Kaikki palvelut tapahtuvat nimettöminä.Jaa artikkeli: