Rippikoulu on pitänyt pintansa. Vaikka sen suosio on hieman laskenut, valtaosa 15-vuotiaista käy rippikoulun edelleen. Vesalaan kokoontuneet nuoret ovat sitä mieltä, että parasta riparilla on yhdessä oleminen ja tekeminen.
Sami Roitto matkaa viikoksi Pytynlahteen pitämään hauskaa avoimin mielin. Tavoitteena on imeä oppia uskonnosta ja elämästä parhaassa seurassa.
Rippikoulu tavoittaa yhä valtaosan ikäluokan nuorista. Suosion taustalla on laadukas rippikoulu- ja nuorisotyö, vahvistaa Jyväskylän seurakunnan rippikoulupappi Ville Tikkanen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret ovat tyytyväisiä rippikouluun. Uusi rippikoulusuunnitelma painottaa nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Rippikoulussa keskustellaan yhdessä, mitä kirkolla, Jeesuksella ja kristinuskolla on annettavaa nuorelle hänen ilossaan, surussaan ja ihmissuhteissaan.
200 viime kesän leiriläistä lähti isoskoulutukseen. Vanhoja isosia on toiminnassa mukana 230.
Olimme vieraassa maassa 442 kilometriä Suomesta, joten yökarkailut eivät olleet ongelma. Todellisen haasteen muodosti kielimuuri. Vaikka viron kieli on sukulaiskieli, se on ihan riittävän erilainen.
Rippikoulu ja varsinkin rippileiri on nuorille usein odotettu tapahtuma.
Anja ja Reino Mikkelä löysivät toisensa Korian seurakunta- ja seuratalossa sekä pääsivät ripille Elimäen kirkossa vuonna 1946. Runsas ulkoa opetteleminen ja vahva kunnioitus pappia kohtaan olivat sen ajan rippikoulun tunnusmerkit.
Rippikoulussa nuorelle on tärkeää yhteys ja hyväksytyksi tuleminen. Puheenaiheisiin mahtuvat niin hengellisyys kuin nuoren arkeen ja tulevaisuuteen liittyvät kysymykset. Rippikoulu tarvitsee myös suoraa puhetta seksuaalisuuden suhteesta hengellisyyteen.
