Avainsana: lähetystyö

Lähetystyö on jatkuvassa muutoksessa

Suomen lähetysneuvosto (SLN) julkaisee vuosittain tilaston jäsenjärjestöjensä lähettämien lähetystyöntekijöiden määristä. Jäsenjärjestöjä on 31 ja ne edustavat eri tunnustuskuntia. Tilaston mukaan 18 järjestöistä lähettää omia työntekijöitä lähetystyöhön. Kansainvälisesti lähetystyöntekijöitten määrät ovat kasvaneet. Globaalista etelästä ja Aasiasta lähetetään enenevässä määrin työhön naapuri- ja länsimaihin. Suomesta käsin lähtevien määrä on ollut laskemassa käytännössä koko 2000-luvun, mikä on herättänyt huolta lähetystyön asemasta seurakunnissamme. Miten tätä kehitystä voi tulkita erityisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kohdalla?

Afrikan kutsu – Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat

”He lähtivät soitellen sotaan, mutta huomasivat pian, että siivet eivät kanna. Uusi lähetysseura teki useimmat aloittelijan virheet, mutta selviytyi niistä huolimatta. Tätä on pidetty osoituksena Jumalan suuresta armosta.” (Heininen, 210). Ihan konkreettisesti soitellen lähtivät sekä ensimmäiset työntekijät, että heitä soitellen lähettäneet lähetysseuran edustajat. Kukaan ei vielä tiennyt, kuinka haastaviin olosuhteisiin lähdettiin. Kotimaassa ei aina myöskään oltu kiinnostuneita näistä olosuhteista, vaan päätöksiä tehtiin työpöydän takaa. (Simo Heininen: Afrikan kutsu – Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki 2025)

Vammaisuus kuuluu ihmisyyteen

Viime vuoden suuri kansainvälinen tapahtuma Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa oli Lähetyskumppanuusneuvottelut. Niiden aikana vietettiin hartaushetkiä ja toteutettiin työpajoja. Molempien pohjalta on tänä keväänä kirjoitettu hartauskirjoituksia. Ne julkaistaan nyt sarjana.

Mitä meidän pitäisi tietää kolonisaation varjoista?

Kiinnitin huomioni kolonisaatioon ensimmäisen kerran koulussa. Piirretty kuva oli varsin yksinkertainen ja pelkistävä: eurooppalaiset valloittivat maailmaa, veivät sivistystä, mutta samalla hallitsivat valloittamiaan alueita. Tämä kuulosti seikkailulta ja monenlaiset kolumbukset tuntuivat sankareilta. Sitten alettiin puhua imperialismista ja sankarikuva sai kolhuja. Kolonisoidut maat kuitenkin itsenäistyivät, osin melko nopeaan tahtiin. Miksi yhä puhutaan dekolonialismista ja vieläpä sen purkamisesta. Yksi oleellinen kysymys on, miten meidän tulisi kirkkona ja kristittyinä suhtautua tähän kaikkeen.

Maailmanlähetys 2025: Globaalin kristinuskon ja lähetyksen ajankohtaiskatsaus

International Bulletin of Mission Research, joka on yksi maailman johtavista lähetysteologisista julkaisuista, on vuodesta 1985 lähtien julkaissut vuosittaisia tilannekatsauksia globaalin kristinuskon tilasta. Uusin raportti nostaa esille mielenkiintoista tietoa siitä, miten globaalissa etelässä asuu vuonna 2025 jo 69 prosenttia maailman kristityistä. Kristillisyys globaalissa etelässä jatkaa kasvuaan samalla kun se kohtaa monia haasteita globaalissa pohjoisessa. Kristinuskon tilanteesta Suomessa kertoo uusi kirkon nelivuotiskertomus.

Haalaripukuinen enkeli – tositarinoita Tansaniasta

Sain kirkon juhlilla toukokuussa 2024 käsiini kirjan, joka johdatti monenlaisiin tunnelmiin ja omakohtaiseenkin pohdintaan. Kirja kertoo yhden lähetystyöntekijäperheen matkan. Sen ovat kirjoittaneet lääkäri Marja-Leena Nieminen ja pastori Risto T. Nieminen. Kirja yllättää alkulehdiltä lähtien sekä rakenteeltaan että tarinoiden runsaudella. (Haalaripukuinen enkeli. Tositarinoita Tansaniasta, 367 sivua. Väyläkirjat 2023)

Helsingin Kalliosta Itä-Afrikan ja Karibian kautta yliopistolle – Eila Helanderin muistelmia sävyttää lähetystyö ja kulttuurien kohtaaminen

Uusi muistelmateos Kaikki muuttuu hyväksi, kertoo kirkkososiologian emeritaprofessori Eila Helanderin kiehtovan elämäntarinan. Työläisperheen tytär kouluttautuu, luo kansainvälisiä verkostoja ja työskentelee kansainvälisessä kristillisessä opiskelijajärjestössä sekä opettajana Makumiran teologisessa korkeakoulussa Tansaniassa ennen astumistaan tehtävään kirkkososiologian professorina Helsingin Yliopistossa. Muistelmia sävyttää vahvasti lähetystyö ja kulttuurien kohtaaminen.