Surusta ei tarvitse selviytyä

Kuolemansurusta on jo vuosikymmenten ajan puhuttu prosessina, jonka tavoitteena on parantua ja selvitä. Tutkija Mari Pulkkisesta sureva voi rauhassa laskeutua surun syliin, eikä surun tarvitse johtaa mihinkään.

Sateenkaari sydämeen asti

Kuoleman kohtaaminen herättää monenlaisia tunteita, ja jokainen käsittelee menetystä omalla tavallaan. Minna Paajasen tapa on kirjoittaa runoja. Tarve kirjoittaa tuli viime kesänä, ja runoja alkoi syntyä. Äidin kuolema oli neljäs menetys lähipiirissä. Isä ja kaksi veljeä olivat menehtyneet jo aiemmin.

Parhaat tyypit ja luopumisen hetki

Saattohoidossa perheen ja sukulaisten lisäksi ystävien tuella voi olla kuolevalle suuri merkitys. Yhdessä eletyt vaikeatkin hetket voivat tiivistää ja syventää ystävyyttä entisestään.

Surua isolla kauhalla

Graafinen suunnittelija, yrittäjä Marika Ijäs, 35, menetti lyhyessä ajassa äitinsä, veljensä ja esikoisvauvansa.

Kuvissa tärkeintä on tunne

Sanna Kostamo halusi kuvittaa isänsä runot, jotka olivat syntyneet isän jäätyä leskeksi. Valokuvat ja runot avasivat mahdollisuuden myös käsitellä uudelleen äidin kuolemaan liittyvää surua.

Elämää ei saa tuhlata

Riikka Koivistolle kuolema on niin tuttu, kuin elävälle ihmiselle voi olla. Kuoleman lähelle asettuminen on vienyt pois kuoleman pelon, mutta myös kasvattanut elämän nälkää.

Suru muuttaa koko elämän

Seurakunta järjestää sururyhmiä, joissa voi purkaa menetyksen tuntoja. Tänä syksynä alkaa ryhmä, joka kokoontuu Skypessä.