Kouvolan seurakunnassa ja seurakuntayhtymän hallintopalveluissa pitkän työuran tehnyt Kirsi Valapuro nauttii seurakuntien vapaaehtoistyöstä ja musiikkitarjonnasta.
KIRSI Valapurolle joulunaika alkaa Kouvolan vanhan hautausmaan kappelin Kauneimmista Joululauluista, jossa hän on jakamassa lauluvihkoja.
– 30 vuotta olen ollut tässä pienessä palvelutehtävässä. Kaikki alkoi, kun olin töissä Kouvolan seurakunnan hautatoimessa, ja silloinen lähetyssihteeri Elvi Helin kysyi minua mukaan.
Valapuro ihastui kappelin ainutlaatuiseen tunnelmaan, yhteisöllisyyden ja hengen läsnäolon kokemukseen. Hän ei ole ainoa, sillä kappelin Kauneimmissa Joululauluissa on paljon samoja kävijöitä vuodesta toiseen. Jos joku tuttu puuttuu, häntä kaivataan.
Kauneimmissa Joululauluissa Valapuro keskittyy kuuntelemaan musiikkia ja nauttimaan tunnelmasta, sillä omien sanojensa mukaan hänelle ei ole suotu laulun lahjaa, ainoastaan korvat kuulla ja rakkaus musiikkiin.
Työpaikalle jäi hyvä työyhteisö ja tekemisen meininki.
KAUNEIMPIEN Joululaulujen vihkosta löytyy ilahduttavasti Valapuron lempijoululaulu, Sydämeeni joulun teen.
– Siinä laulussa on kaikki. Sävelmä on kaunis, ja sanoista löytyy joulun ydinsanoma: Meille on syntynyt vapahtaja.
Lauluvihkossa on myös toinen rakas joululaulu, Taivas sylissäni, josta tuli merkityksellinen lastenlasten myötä.
Joulua Valapuro viettää perheen kesken kotonaan Kuusankoskella. Joulun tunnelmaa tuovat kynttilät, aatonaattona koristeltu kuusi ja tutut jouluperinteet, kuten joulurauhan julistuksen seuraaminen joulupuurolautasen ääreltä, perinteinen jouluateria ja lahjat.
VALAPURON arkinen aherrus on vaihtunut eläkepäivien rattoisampaan tahtiin. Ainakin periaatteessa – käytännössä hän on palannut eläkepäiviltään pariin otteeseen tekemään sijaisuuksia.
– Olin 23 vuotta Kouvolan seurakunnan hautatoimella töissä, ja sen jälkeen 16 vuotta Kouvolan seurakuntayhtymässä hallintosihteerinä. Tein kokoussijaisuuksia myös Valkealassa, Jaalassa ja Kuusankoskella. Keväällä jäin eläkkeelle, ja se tuntui hyvältä, työpaikalle jäi hyvä työyhteisö ja tekemisen meininki. Siirtymässä on auttanut paljon se, että toimin Kuusankosken seurakunnan vapaaehtoisena. Kalenterissani on siis merkintöjä ja niin sen pitääkin olla. Vapaaehtoistyö rytmittää arkea ja tuo kohtaamisia elämään.
Pieni kohtaaminen seurakuntalaisen kanssa antaa paljon voimaa ja hyvää oloa.
Valapuro kävi muutamia vuosia sitten kirkkoväärtikoulutuksen. Hän toimii ovitervehtijänä Kuusankosken seurakunnan tilaisuuksissa, kahvittaa, myy ohjelmia musiikkitapahtumiin ja avustaa diakonian ruokatilaisuuksissa. Mitään ei ole tarvinnut osata, vaan kaikkeen on opastettu, ja työtä tehdään parin kanssa.
– Antaessaan muutaman tunnin, saa itselleen todella paljon. Kun tervehdin tulijaa kirkon ovella ja ojennan virsikirjan, hän pysähtyy, katsoo silmiin ja hymyilee. Pieni kohtaaminen seurakuntalaisen kanssa antaa paljon voimaa ja hyvää oloa.
Eläkkeelle jäännin myötä Valapurolla on enemmän aikaa nauttia myös seurakuntien monipuolisesta musiikki- ja konserttitarjonnasta. Kanttorit ovat lahjakkaita ammattimuusikoita, ja seurakunnilla on upeita tiloja, joissa äänentoistoa ja valosuunnittelua tehdään tasokkaasti.
– Konserttipaikkojen kynnykset eivät ole korkeita, joten tervetuloa upeiden musiikkielämysten pariin, Valapuro rohkaisee.
Katso lista konserteista ja Kauneimmista Joululauluista: kouvolanseurakunnat.fi/joulu