Vapaaehtoistyö antaa paljon tekijöilleen ja tukee monin tavoin seurakunnan toimintoja. Mirja Sorsa (vas.), Marianne Rihula, Ritva Janhunen ja Marja-Terttu Virtanen osallistuvat vapaaehtoistyöhön Kuusankosken seurakunnan diakonian lounailla.
Eläkkeelle jääminen on monelle hetki pysähtyä miettimään tulevien päivien sisältöä. Näin kävi myös Kai Martikaisen kohdalla, kun työura oli kesällä 2018 paketissa. Avopuoliso lauloi kuorossa ja kertoi, että myös miesvoimille on kysyntää erilaisissa seurakunnan tehtävissä.
– Siitä se lähti ja syksyllä olin jo hommissa. Pysäköinnin valvontaa, tavaran roudausta paikasta toiseen, tapahtumien järjestämistä, Ukrainan avun hoitamista. Ensimmäinen Ukrainan avustusrekka lastattiin huhtikuussa 2022.
Sen jälkeen rekkoja on lähtenyt Kouvolan seurakuntayhtymän alueelta kymmenkunta. Vaikka Värälässä kotitilallaan asuva Martikainen toimii pääosin Elimäen seurakunnan puitteissa, hän lähtee myös muualle hommiin kutsun käydessä.
– Yhteen asiaan kun lähtee, huomaa pian olevansa mukana toisessa ja kolmannessa. Olen toiminut ehtoollis- ja hautajaisavustajana sekä tekstinlukijana. Käyn myös Auttavat kädet -ryhmässä. Useista oksista voi valita itselleen sopivat tehtävät.
Lypsykarjatilaa hoitaessaan Martikainen tottui fyysiseen työhön. Vapaaehtoisena hän tekee sitä, mihin kunto riittää. Avustusporukan keski-ikä on korkea, ja hän toteaakin olevansa vaareista nuorimpia. Vaan mikä saa hänet lähtemään kerta toisensa jälkeen keikalle.
– Saan uusia tuttavuuksia ja arkeen sisältöä tuvassa istumisen sijaan. Voin auttaa ja siitä tulee hyvä mieli. On kiva olla seurakunnan kantava voima, roudareita kun olemme.
YRITTÄJÄNÄ 50 vuotta toiminut Marianne Rihula irrottautui parturi-kampaajan päivittäisestä työstä viitisen vuotta sitten. Vaikka liikkuva kampaamo kulkeekin vielä ajoin sukulaisten luo, on päivissä paljon tilaa muullekin. Kakkoskodin puutarhatyöt täyttävät siitä mieluisan ja merkittävän osan keväästä syksyyn.
Kun tyttären anoppi Tuula Rikala houkutteli häntä mukaan seurakunnan toimintaan, oli myönteinen päätös vaivatonta tehdä.
– Olen toiminut asiakaspalvelijana ja minun on helppo keskustella ihmisten kanssa. Haluan olla edelleen aktiivisesti mukana tuttujen kuusaalaisten arjessa.
Nyt Rihula kuulee ”Moi Marianne” -huudot jo ulko-ovelta, kun hän toimii kassalla diakonian torstailounaalla. Tarvittaessa hän siirtyy myös keittiön puolelle ja toimii vapaaehtoisena myös vähävaraisten puuroaamiaisella. Hänet on otettu hyvin vastaan lämminhenkiseen ryhmään.
– Hyvää mieltä ja hymyä on ihana jakaa. Saan antaa mitä minulla on ja tunnen siitä iloa. Ihmisiä on erilaisia, ja meidän pitää hyväksyä heidät kaikki sellaisina kuin ovat.
Rihula on kova tekemään käsitöitä ja on mukana Jaalan Kädentaitajissa sekä Pohjois-Kymen Kalevalaisten toiminnassa. Kuntosalilla hän pyrkii käymään vähintään kerran viikossa.
– Kaiken toiminnan ja sosiaalisen kanssakäymisen rinnalla on myös hyvä olla joskus yksin.
VAIKEASTI vammaisten erityisluokanopettajana työuransa tehnyt Marja-Terttu Virtanen jäi hänkin eläkkeelle muutama vuosi sitten. Hän tunsi Rikalan Tuulan ja tiesi muidenkin tuttujen olevan mukana seurakunnan toiminnassa. Kehitysvammaisten kerho oli hänen ensimmäinen rastinsa.
– Eläkkeelle jäätyäni hyppäsin suoraan keittiöhommiin. Silloin oli Kuusankosken seurakunnan juhlavuosi ja paljon tapahtumia sekä kahvituksia. Tämä työ sopii minulle, kun ei tarvitse itse miettiä ja suunnitella, saa toteuttaa vaan.
Nyt Virtanen on kahdesta kolmeen kertaan syys- ja kevätkaudella jakamassa ruokaa diakonian torstailounaalla. Hän on tarpeen tullen mukana myös kahvituksissa, joita on runsaasti esimerkiksi joulun aikaan. Vapaaehtoistyö tuntuu hänestä mielekkäältä ja tärkeältä.
– Mahdollistamme osaltamme diakoniatoiminnan, jota palveluja käyttävät arvostavat. Saamamme hyvä palaute palkitsee, ja on hienoa toimia näin mukavassa yhteisössä.
Virtanen kehuu hyvää ilmapiiriä ja leppoisaa tunnelmaa sekä antaa tunnustusta seurakunnan loistavalle emännälle erinomaisesta organisointikyvystä. Kun kaikki on mietitty etukäteen ja toimii, on vapaaehtoisenkin mukava tulla töihin. Iloisten ja helposti lähestyttävien diakonityöntekijöiden antama innostava tuki vapaaehtoistyöntekijöille on niin ikään tärkeää.
– Tämä on eläkeläiselle mukavaa ja virkistävää toimintaa muiden seurassa. Tämä sopii kenelle tahansa, joten rohkeasti vaan mukaan.
Vapaaehtoistyön esittelyä syksyllä
Syyskuussa 2024 on tulossa tilaisuus, jossa esitellään Kouvolan seurakuntien vapaaehtoistyötä. Kutsun tilaisuuteen saavat kaikki tänä vuonna 65 vuotta täyttävät seurakunnan jäsenet.
Helahoito – koko seurakunnan kevätjuhla
HELATORSTAINA 9.5. vietetään Helahoito-juhlia, joissa on ohjelmaa ja seurakuntien vapaaehtoistyön esittelyä.
Elimäen kirkossa on klo 10 messu, johon kutsutaan vapaaehtoisia, ja valmistuvat isoset siunataan tehtävään. Messun jälkeen on juhlakahvit, bändi ja muuta toimintaa.
Voikkaan kirkossa onklo 10 messu, jossa on mukana paikallisia järjestöjä ja yhdistyksiä sekä vapaaehtoisia. Kesän isoset saavat siunauksen. Messun jälkeen on tarjolla soppaa ja pullakahvit. Yhdistykset esittäytyvät kirkon pihalla.
Valkealan kirkossa on klo 10 messu, jonka jälkeen on keittolounas sivusalissa. Toimintapisteillä on korttiaskartelua, tutustumista ulkoilutusryhmän toimintaan, käsitöitä, tiekirkko-oppaiden esittäytyminen ja tietovisa, rippikoulutyön piste sekä pihapelejä. Seurakunnan vapaaehtoistoimintaan voi tutustua ja toimia vartin vapaaehtoisena. Tapulilla on yhteislaulua.
Kouvolan seurakuntakeskuksessa järjestetäänklo 12–14 kävelevä Helatorstain messu, jossa voi kokea pyhyyden ja Jumalan läsnäolon kaikilla aisteilla. Messuun voi tulla oman aikataulun mukaan, sisäänkäynti pääovesta. Oppaan johdolla kierretään pisteillä seurakuntakeskuksen sisällä. Reitti on esteetön. Lopuksi päädytään sisäpihalle, missä tarjoillaan soppatykkiruokaa ja kahvia. Toimintapisteisiin voivat osallistua kaiken ikäiset.
Inkeroisten kirkossa on klo 13 Olkkarimessu, jonka jälkeen on kirkkopuistossa toimintapisteitä, puuhaa lapsille, Yhteisvastuu-myyjäiset, lähetysarpajaiset, yhteislauluja, näytelmä ja tarjoilua.