Tammikuun alussa Lähetysyhdistys Kylväjä saa uuden johtajan, kun pitkäaikainen lähetystyöntekijä ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Magnus Riska aloittaa uudessa tehtävässään. Riska astuu johtamaan järjestöä sen valmistellessa uutta strategiaa. Järjestön toimintaa määrittelee näky Jumalan valtakunnan etenemisestä erityisesti siellä, missä on vähän tai ei lainkaan kristittyjä. Tämä näky on tärkeä myös tulevalle lähetysjohtajalle.
Lähetystyö on ollut osa Magnus Riskan elämää opiskeluvuosista lähtien. Jutellessamme hän avaa Raamattunsa ja näyttää siellä olevaa vanhaa paperia, jossa hän nuorena opiskelijana totesi olevansa käytettävissä lähetystyöhön. Tuo lyhyt kirje Jumalalle on säilynyt mukana 1980-luvun alusta asti. Tulevan lähetysjohtajan tie kulki helsinkiläisen ylioppilaslähetyksen illoista papiksi ruotsinkieliseen Porvoon hiippakuntaan vuonna 1991. Lähetysnäky selkiytyi, hän hakeutui lähetystyöntekijäkoulutukseen vuonna 1995 ja muutaman ulkomaantyövuoden jälkeen hänestä tuli Immanuel-kirkon pastori Jaffan kaupunkiin Israelissa vuosina 1998–2001.
Israelin vuosina tutuksi tuli myös tuolloin Jerusalemissa toiminut Shalhevetjah-keskus (nykyinen Felm-keskus) ja sen yhteydessä siihen aikaan toiminut messiaaninen seurakunta. Työn ohessa valmistui myös Magnus Riskan eksegeettinen väitöskirja, jossa hän tutki Kuolleenmeren kirjakääröjä. Tulevalla lähetysjohtajalla on kokemusta Kylväjän työstä kolmenkymmenen vuoden ajalta. Vuosien varrella hän on ehtinyt työskennellä myös Kylväjän kotimaantyössä koulutuspäällikkönä sekä dekaanina Porvoon hiippakunnassa. Lähetys ja eksegetiikka ovat kulkeneet käsi kädessä innostaen tärkeään työhön evankeliumin ilosanoman kertomisesta.
Verkostoja ja strategiatyöskentelyn johtamista
Magnus Riska on parhaillaan lopettelemassa työtehtäviään lähetystyöntekijänä. Ennen joulua kalenterissa on ollut muun muassa vierailuja seurakuntiin, jotka ovat tukeneet hänen ja hänen vaimonsa Gunilla Riskan työtä. Magnus ja Gunilla Riska olivat työssä Etiopiassa vuosina 2020–2024, minkä jälkeen Magnus vielä jatkoi Vanhan testamentin ja Raamatun heprean periodiopettajana Hawasan kaupungissa kristillisessä Tabor Evangelical Collegessa (pääkuvassa ja tässä oikealla). Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Mekane Yesus-kirkko ja Norjan Luterilainen Lähetysliitto. Riska muistuttaakin seurakuntien ja hiippakuntien tärkeästä roolista lähetystyöhön lähettäjinä ja tukijoina. Ilman lähettäjiä tärkeä lähetystehtävä ei toteudu.
Työ Kylväjän lähetysjohtajana alkaa meneillä olevan strategiaprosessin johtamisella. Prosessissa haluttiin huomioida lähetysjohtajan vaihdos, kertoo Kylväjän apulaisjohtaja Hanna Lindberg.
– Magnus Riska on ollut työyhteisön jäsenenä mukana yhteisissä strategiatyöskentelyissä ja nyt hän vie lähetysjohtajana prosessia eteenpäin maaliin asti, Lindberg kertoo.
Vuodenvaihteen jälkeen Hanna Lindberg siirtyy koulutusjohtajan tehtävään Janne Aitan siirtyessä järjestön apulaisjohtajaksi. Mitään radikaalia muutosta järjestön keskeisessä työnäyssä ja tavoitteissa tuskin on odotettavissa tehtävävaihdoksien yhteydessä. Työnäky tavoittamattomien tavoittamisesta on tärkeä myös uudelle lähetysjohtajalle.
– On hämmästyttävää, että tilastojen mukaan jopa 97 % lähetystyöntekijöistä globaalisti työskentelee jo tavoitettujen kansojen parissa. Vastaava jakauma on myös lähetystyölle suunnatussa kansainvälisessä tuessa, Riska toteaa.
Lähetystyön perustana Jeesus, Raamattu ja rukous
Tarve työlle tavoittamattomien parissa on merkittävä. Tuleva lähetysjohtaja nostaa esille lähetystyön perustana Jeesuksen, Raamatun ja rukouksen. Nämä tulevat olemaan Kylväjän työn peruspilareita myös tulevan lähetysjohtajan aikana. Lähetystyö on liittymistä Missio Deihin, Jumalan lähetykseen. Olemme siinä mukana yksilöinä, seurakuntina, järjestöinä ja kirkkona.
Magnus Riskalla on Raamatussa monia lempikohtia. Hän nostaa esille erityisesti Psalmin 23:4 ja sen toivorikkaan näkökulman. Paimenpsalmissa Daavid aloittaa kirjoittamalla Jumalasta toisessa persoonassa, mutta kun psalmin tematiikka siirtyy vaikeisiin asioihin ja niiden käsittelyyn kirjoittaja käyttää Jumalasta ensimmäistä persoonaa, Riska toteaa. Raamatun sanat ovat vapauttavat: Sillä sinä olet minun kanssani.
Toinen eksegeetin lempikohdista on kuvaus aarteesta saviastioissa: Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme. (2. Kor. 4:7) Tämä tuo esiin Raamatussa näkyvän paradoksaalisuuden ja Jumalan vahvuuden.
Magnus Riskan teologista ajattelua on inspiroinut irlantilaissyntyinen missiologi ja Vanhan testamentin tutkija Christopher J. H. Wright, joka on muun muassa toiminut lähetystyössä Intiassa sekä rehtorina All Nations Christian Collegessa Englannissa.
Kulttuurirajoja ylittävää yhteistyötä
Kylväjän tekemä lähetystyö on luonteeltaan kokonaisvaltaista ja siihen kuuluu luontevasti sekä evankeliumin julistaminen että palvelu. Lähetysjärjestöllä on parhaillaan 14 työaluetta ja 36 ulkomaantyöntekijää. Järjestön vuosibudjetista 75 % ohjautuu työhön ulkomaille. Järjestöllä on sekä lähettejä että tukijoita myös ruotsinkielisistä seurakunnista. Kylväjän lähetysnäky ei vuosien varrella ole muuttunut kovinkaan paljon.
– Uskomme edelleen, että on tärkeää lähettää ihmisiä työhön kulttuurirajojen yli. Samalla tiedostamme, että lähetystyön osaaminen on vahvasti paikallisilla. On alueita, jonne me eurooppalaisina emme syystä tai toisesta edes pysty menemään. Paikallisten lähetystyöntekijöiden merkitys on erittäin suuri, Riska toteaa.
Lähetystyö onkin kulttuurirajoja ylittävää yhteistyötä. Magnus Riska katsoo odottavaisin mielin vuodenvaihteeseen ja uuteen tehtävään lähetysjohtajana.
