Saara Alamäki on maaliskuussa 2024 Itä-Suomen yliopistosta valmistunut teologian maisteri. Hän on ollut huhtikuun alusta töissä kesäteologina Kirkkohallituksen ulkoasiain osastolla Kirkon lähetystyön keskuksessa. Hänen päätehtävänään on tukea kirkon tämän vuoden suurimman kansainvälisen tapahtuman eli lähetyskumppanuusneuvottelujen valmisteluja. Kirkkomme Lähetys -lehti haastatteli Saaraa.
Lähetyskumppanuusneuvottelut on kirkon vuoden 2024 tärkein kansainvälinen tapahtuma. Lähetyskumppanuusneuvottelut järjestetään elokuun viimeisellä viikolla Helsingissä. Kyseessä on sangen harvinainen tapahtuma Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiassa. Ensimmäiset kirkon kansainväliset lähetyskumppanuusneuvottelut pidettiin v. 2014 eli 10 vuotta sitten. Tapahtuman jälkeen Saara Alamäki toivoo saavansa pappisvihkimyksen ja pääsevänsä seurakuntaan töihin.
Kerro lyhyesti kuka olet ja mistä tulet?
Olen luterilainen kristitty, teologian maisteri sekä Kirkkohallituksen ulkoasianosaston, erityisesti Kirkon lähetystyön keskuksen kesäteologi. Tulen Pohjois-Pohjanmaalta, jossa olen asunut lähes koko elämäni. Kiinnostus kansainvälisyyteen on ollut elämässäni läsnä jo kauan, sillä pienellä paikkakunnalla tuntui, että maailmasta on paljon näkemättä ja kokematta. Kolmesta opintopaikkakuntavaihtoehdosta Joensuun, Helsingin ja Turun väliltä päädyin Joensuuhun. Rakastuin Joensuuhun pääsykoematkalla ja totesin, että sinne on päästävä.
Opiskelin läntisen teologian puolella Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa käytännöllistä teologiaa ja sosiologiaa, jonka lisäksi opin paljon paitsi omasta kirkostani myös ekumeniasta käytännössä. Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelijoilla on erityinen mahdollisuus oppia sekä läntisestä että ortodoksisesta teologiasta niin akateemisten realiteettien kuin käytännön kohtaamistenkin kautta. Elokuussa 2022 Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksessa Karlsruhessa pääsin stuerttina osaksi uskomattoman innostavaa nuorten ja vähän vanhempienkin kristittyjen joukkoa, joka muistutti minua siitä, kuinka ihanan moninainen joukko meitä kristittyjä kaikkinensa onkaan.
Kesällä 2023 muutin pääkaupunkiseudulle silloisen harjoittelupaikan perässä, kun olin Kirkkohallituksessa ulkoasiain osastolla harjoittelussa. Sen jälkeen viimeistelin opintoni pääkaupunkiseudulta käsin.
Mitä töitä teet Kirkon lähetystyön keskuksessa kirkon ulkoasiain osastolla?
Tulin töihin Kirkon lähetystyön keskukseen valmistelemaan ennen kaikkea kirkon kansainvälisiä lähetyskumppanuusneuvotteluita, erityisesti nuorten aikuisten osallisuutta lisäävää stuerttiohjelmaa. On hienoa päästä koordinoimaan lähetyskumppanuusneuvotteluiden stuerttijoukkoa, kun itsellä on käytännön kokemusta siitä, miten avartavaa on päästä tapahtumien ytimeen. Omat stuerttikokemukseni suurissa yleiskokouksissa eivät myöskään aina olleet sujuvia, joten toivon, että voin ammentaa aiemmasta kokemuksesta viisautta tulevaa tapahtumaa varten!
Stuerttiohjelman lisäksi olen osa projektitiimiä ja järjestelen käytännön toteutukseen liittyviä asioita yhdessä muiden Kirkon lähetystyön keskuksen työntekijöiden, eniten projektikoordinaattori Maria Mountrakin kanssa. Jonkin verran töihini liittyy myös viestinnällisiä työtehtäviä. Olin viime syksynä neljä kuukautta viestintään keskittyvässä harjoittelussa Diakonia-ammattikorkeakoulussa, jossa tein paljolti hankeviestintää. Ehkä pääsen hyödyntämään jotain siellä opittua myös nykyisessä tehtävässäni!
Mikä kiinnostaa kirkon kansainvälisessä työssä?
Minua kiinnostaa moninaisuus kirkkojen, kulttuurien ja yksittäisten ihmisten välillä. Nuorena kasvoin monilla tavoin yksipuolisen kuvaston keskellä. Ensin tutustuin siihen, miltä näyttää luterilaisuus toisella puolella Suomea, sitten kysymys laajentui siihen, miltä kristinusko näyttää ympärilläni – sekä oman kirkkoni sisällä että laajemmin kirkkokuntien välillä. Nyt näkökulmani on laajentunut siihen, miten moninainen kristittyjen perhe onkaan ympäri maailmaa. Ja toisaalta, mitä erityisesti luterilaiset sisarukseni ajattelevat, mikä meitä yhdistää ja mikä toisaalta voi erottaa?
Kirkon kansainvälisessä työssä kiinnostaa tämän moninaisuuden huomioiminen kaikessa, mitä teemme. Miten meille kaikille voisi löytyä paikka kokea itsemme toivotuiksi ja arvostetuiksi? Ja kuinka meidän kaikkien lahjat voitaisiin saada kukoistamaan?
Mitä ajattelet lähetystyön asemasta kirkossa ja seurakunnissa?
Kirkossamme on paljon keskustelua työaloista. Kuinka yksi hoitaa yhtä puolta, toinen toista. Samaan aikaan kun resurssit supistuvat, joudutaan tekemään valintoja – mitä poistetaan, mikä muuttaa täysin muotoaan. Nimettyjä lähetyssihteerejä ja -koordinaattoreita on vähenevissä määrin. Toivoisin, että lähetystyötä ja erityisesti lähetyskasvatusta saataisiin osaksi tavallista arkea. Nimenomaan istutettuna kirkon kokonaisvaltaiseen työhön, ei omaksi osasekseen.
Näkemykseni mukaan kirkkomme lähetystyö kokonaisuudessaan on kumppanuutta. Lähetystyötä tehdään monitasoisesti ja nähdäkseni kirkkoamme arvostetaan kumppanina ympäri maailmaa. Luulen, että moni pohtii sitä, miten lähetystyöstä voitaisiin kertoa todenmukaisesti, siten, että mielikuvat olisivat jotain muuta kuin käännyttämistä ja alistamista. Kirkkomme tekee sopimusjärjestöjensä kautta paljon hienoa työtä ympäri maailmaa, joka tavalliselta seurakuntalaiselta jää monesti kuulematta.
Mitä toivot tapahtuvan kirkon kansainvälisissä lähetyskumppanuusneuvotteluissa elokuussa 2024?
Toivon, että kumppanimme sekä Suomessa että ulkomailla saavat hyvän kokemuksen tapahtumasta ja kaikki sujuisi, kuten on suunniteltu. Ja että lähetyskumppanuusneuvotteluissa nimenomaan kumppanuus, molemminpuolinen oppiminen ja kirkon kokonaisvaltainen lähetys tulisivat esiin.
Stuerttikoordinaattorina toivoisin erityisesti, että nuoret stuerttimme oppivat uutta ja he saavat kokemuksen siitä, että heidän osallistumisensa lähetyskumppanuusneuvotteluihin on sekä tärkeää että toivottua. Stuertin tehtävät ovat todistetusti ponnahduslauta moniin kirkon tehtäviin niin Suomessa kuin ulkomaillakin, joten toivon, että kipinä kirkon kokonaisvaltaisen lähetyksen edistämiseen jatkaa kasvamistaan yhteisen tapahtuman äärellä.
Mitä haluat sanoa tämän jutun lukijoille?
Ekumenia ja kirkon missio ovat molemmat irrottamaton osa elämäämme kristittyinä. Haluaisin, että sanomaa kirkon kokonaisvaltaisesta lähetyksestä voitaisiin levittää ympärillemme niin lähellä kuin kauempanakin. Se on meidän kaikkien kristittyjen tehtävä.
Lisäksi pidän tärkeänä ekumeenisena toimintamallina, että enemmistökirkkoon kuuluvina voimme antaa kaikille kristityille tilaa ja kunnioitusta. Meidät Suomessa tunnetaan monilta osin ekumenian mallimaana, joten pidetään siitä kiinni.
Haluatko kutoa ulkomaisille kumppanivieraillemme villasukat?
Jutun pääkuvassa Saara pitää käsissään lähetyskumppanuusneuvotteluille suunniteltuja villasukkia. Sellaiset halutaan lahjoittaa jokaiselle ulkomaisille kumppanivieraallemme. Lisätietoja ja kutomisohje: Lähetyskumppanuusneuvottelut 2024
TEKSTI: Saara Alamäki
JOHDANTO JA KYSYMYKSET: Risto Jukko
KUVA: Aarne Ormio