Simo Heininen: Matka Afrikkaan – Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870 (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 2021)

Kirkkohistorioitsija Simo Heininen on aiemmin suomentanut ja toimittanut kirjan lähetystyöntekijä Martti Rautasen kirjeistä Carl Hugo Hahnille, saksalaiselle lähetystyöntekijälle vuosilta 1888–1895. Tällä kertaa Heininen tuo luettavaksemme Rautasen päiväkirjamerkintöjä huomattavasti aiemmasta vaiheesta. Kyse on käytännössä matkapäiväkirjasta, sillä se on kirjoitettu, kuten nimikin paljastaa, matkalta Afrikkaan.

Yhdeksän näkökohtaa hyvän opintomatkan toteuttamiseen

Suomen Lähetysseuran asiantuntijat Pia ja Mikko Pyhtilä esittivät Oulun hiippakunnalle keväällä 2021 ajatuksen, että pidettäisiin palaveri hyvän lähetystyön opintomatkan järjestämisestä. Nämä näkökohdat on muotoiltu lokakuussa 2021 Oulun piispantalolla pidetyn palaverin pohjalta. Puheenvuoron käyttäjinä olivat nuorisotyönohjaaja Sari Meriläinen, lähetyssihteeri Paula Rosbacka sekä Pia ja Mikko Pyhtilä. Pia, Mikko ja hiippakuntasihteeri Matti Laurila kokosivat nämä näkökohdat pidettyjen puheenvuorojen ja keskustelun pohjalta.

Selkokieli yhteyden rakentajana

Käännettävyys on yksi kristinuskon menestystekijöistä. Ilman jatkuvaa käännöstyötä kirkko olisi köyhempi, toteaa Timo-Matti Haapiainen, joka on laatinut selkokielisest päivänrukoukset käyttömme.

Valinnan ilo

Mistä syntyykään kristityn ilo? ”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, on silkkaa evankeliumia, virkistävän vapauttava”, kirjoittaa Jukka Kääriäinen tämän viikon radiohartauspuheessaan.

Minä olen tie

Polku, tai tie, on vertauskuva, ei vaan uran tai avioliiton valinnalle, myös koko elämällemme. Jukka Kääriäinen pohtii sunnuntain evankeliumin pohjalta, mitä tie ja tiellä kulkeminen voivatkaan merkitä.

Viron kirkon tilanteesta sosiologin silmin

Sosiologisessa tutkimuksessaan sosiologi Liina Kilemit tuo esiin muutamia syitä siihen, miksi lähetystyö on Virossa hidasta ja haastavaa. Hänen tohtorintutkimuksensa käsitteli teemaa ”miksi minä olen kirkon jäsen”. Kilemit kirjoittaa seuraavassa pohdintojaan tutkimuksensa pohjalta.

Kuka tekee kansainvälistä työtä seurakunnassa?

Kansainvälistä työtä seurakunnassa tekee jokainen työntekijä. Jokainen, joka tavalla tai toisella työssään kohtaa esimerkiksi maahanmuuttajia. Jokainen, joka työssään pitää esillä kansainvälistä vastuuta, suoraan tai välillisesti. Tarvitaan joku, jolle on nimetty nämä kysymykset erityisvastuualueiksi. Mutta itse työ kuuluu kaikille, työntekijöille ja seurakuntalaisille. Voiko edes olla seurakuntaa ilman kansainvälistä työtä?
Kuopion hiippakunnan kansainvälisen työn asiantuntija Anna Väätäinen jatkaa pohdintoja seurakuntien kansainvälisestä työstä.

Etäopettajana Hongkongissa

Vuoden 2021 alkaessa koronapandemia jatkuu yhä edelleen. Moni on jo ehtinyt toivoa paluuta tavalliseen arkeen, mutta pandemian uusien aaltojen myötä sitä saadaan vielä odottaa. Pandemian pitkittyminen on haaste myös lähetystyölle. Kirkkomme Lähetys haastatteli kahta Suomen lähetysseuran lähetystyöntekijää, Katariina Väisästä ja Harri Koskelaa, heidän kuulumisistaan ”etälähetystyön” aikana.