Ohjauskeskusteluissa arvioidaan lähetysjärjestön ja evankelis-luterilaisen kirkon suhdetta

Suomessa evankelis- luterilainen Kkirkko toteuttaa kansainvälistä lähetystehtäväänsä lähetysjärjestöjen kautta. Virallisia lähetysjärjestöjä on pitkään ollut seitsemän, ja hiljattain koolla ollut kirkolliskokous päätti laajentaa tätä joukkoa yhdellä, kun Evankelinen lähetysyhdistys Ely ry. hyväksyttiin joukkoon mukaan.
Vuosittain alkusyksystä käydään kirkkomme ja sen virallisten lähetysjärjestöjen välillä niin sanotut ohjauskeskustelut, jotka perustuvat lähetyksen perussopimukseen. Mistä niissä oikein on kyse, ja mistä keskustellaan? Kirkkomme Lähetys avaa ohjauskeskustelujen taustaa.

Lähetyksen peruslinjaus -Yhteinen todistus -päivitettiin

Kirkon lähetysstrategia ja lähetystyön järjestämisen malli ovat kaksi erillistä, mutta toisiinsa kietoutunutta prosessia. Päivitetty lähetyksen peruslinjaus Yhteinen todistus 2023 hyväksyttiin piispainkokouksessa syyskuussa 2022. Mitä vaiheita lähetysstrategian valmisteluun onkaan liittynyt?

Arushasta Karlsruheen: Teologiset painopisteet Kutsu opetuslapseuteen -raportissa

Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) 11. yleiskokous järjestetään Saksan Karlsruhessa elo-syyskuun taitteessa. Kokouksen valmisteluasiakirjoihin kuuluu KMN:n Maailmanlähetyksen ja evankelioinnin komission julkaisema raporttikirja Arushassa vuonna 2018 pidetystä konferenssista. Kirkon lähetystyön keskuksen asiantuntija Minna Hietamäki piti keväällä 2022 järjestetyssä missiologisessa symposiumissa katsauksen, jossa hän kuvaa kirkon missiosta käytyä keskustelua KMN:n puitteissa erityisesti Arushan konferenssin jälkeen. Artikkeli on osa Kirkkomme Lähetyksen julkaisemaa sarjaa. Linkit muihin julkaistuihin artikkeleihin kirjoituksen lopussa.

Simo Heininen: Matka Afrikkaan – Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870 (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 2021)

Kirkkohistorioitsija Simo Heininen on aiemmin suomentanut ja toimittanut kirjan lähetystyöntekijä Martti Rautasen kirjeistä Carl Hugo Hahnille, saksalaiselle lähetystyöntekijälle vuosilta 1888–1895. Tällä kertaa Heininen tuo luettavaksemme Rautasen päiväkirjamerkintöjä huomattavasti aiemmasta vaiheesta. Kyse on käytännössä matkapäiväkirjasta, sillä se on kirjoitettu, kuten nimikin paljastaa, matkalta Afrikkaan.

Yhdeksän näkökohtaa hyvän opintomatkan toteuttamiseen

Suomen Lähetysseuran asiantuntijat Pia ja Mikko Pyhtilä esittivät Oulun hiippakunnalle keväällä 2021 ajatuksen, että pidettäisiin palaveri hyvän lähetystyön opintomatkan järjestämisestä. Nämä näkökohdat on muotoiltu lokakuussa 2021 Oulun piispantalolla pidetyn palaverin pohjalta. Puheenvuoron käyttäjinä olivat nuorisotyönohjaaja Sari Meriläinen, lähetyssihteeri Paula Rosbacka sekä Pia ja Mikko Pyhtilä. Pia, Mikko ja hiippakuntasihteeri Matti Laurila kokosivat nämä näkökohdat pidettyjen puheenvuorojen ja keskustelun pohjalta.

Selkokieli yhteyden rakentajana

Käännettävyys on yksi kristinuskon menestystekijöistä. Ilman jatkuvaa käännöstyötä kirkko olisi köyhempi, toteaa Timo-Matti Haapiainen, joka on laatinut selkokielisest päivänrukoukset käyttömme.

Valinnan ilo

Mistä syntyykään kristityn ilo? ”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, on silkkaa evankeliumia, virkistävän vapauttava”, kirjoittaa Jukka Kääriäinen tämän viikon radiohartauspuheessaan.

Minä olen tie

Polku, tai tie, on vertauskuva, ei vaan uran tai avioliiton valinnalle, myös koko elämällemme. Jukka Kääriäinen pohtii sunnuntain evankeliumin pohjalta, mitä tie ja tiellä kulkeminen voivatkaan merkitä.

Viron kirkon tilanteesta sosiologin silmin

Sosiologisessa tutkimuksessaan sosiologi Liina Kilemit tuo esiin muutamia syitä siihen, miksi lähetystyö on Virossa hidasta ja haastavaa. Hänen tohtorintutkimuksensa käsitteli teemaa ”miksi minä olen kirkon jäsen”. Kilemit kirjoittaa seuraavassa pohdintojaan tutkimuksensa pohjalta.