Ensimmäisenä päivystysvuorossa on seurakuntapastori Laura Kalenius. Hänelle osuu tänä kesänä kaksi vuoroa toripappina.
– Ihmiset viihtyvät kesäisin torilla. Kouvolan seurakunnan papit menevät sinne, missä ihmiset ovat, Laura kertoo päivystyksen ideasta ja jatkaa:
– Toripappina liikun ympäri toria ja pysähdyn kahville, jos siltä tuntuu. Meillä ei ole tiettyä, oikeaa mallia hoitaa toripäivystystä. Mennään aina tilanteen mukaan.

Laura odottaa kaikenlaisia kohtaamisia torilla. Papin kanssa saa tulla juttelemaan iloissa ja suruissa.
– Kaikista mahdollisista aiheista maan ja taivaan välillä, hän vahvistaa.

Laura Kalenius on ollut jo edellisenä kesänä toripapin tehtävissä. Siitä on jäänyt hyviä muistoja.

– Viime kesän vuoroon minulle sattui todella lämmin, aurinkoinen päivä. Ihmiset olivat hyväntuulisia ja rentoja. Tapasin monta tuttua seurakuntalaista, joiden kanssa oli mukava vaihtaa kuulumisia. Tapasin myös uusia tuttavuuksia ja kävin monta antoisaa keskustelua, hän muistelee.

– Torilla tavataan! Laura huikkaa lopuksi.

Kirppis ja kesäkahvila Keskuskirkolla

Keskiviikkoisin 5.6.–7.8. klo 10–15 on Keskuskirkolla Kirppis ja kesäkahvila. Katso tiedot kaikista Kouvolan seurakuntien kesäkirkoista ja -kahviloista osoitteesta kouvolanseurakunnat.fi/kesä

Artikkeli Toripappi päivystää Kouvolan torilla julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Uuden kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Ensimmäinen kirkolliskokouksen istunto on Turussa 13.–17. toukokuuta.

MIKKELIN hiippakunnalla on kirkolliskokouksessa neljä pappisedustajaa ja seitsemän maallikkoedustajaa. Kouvolasta valituksi tuli Kuusankosken seurakunnan kappalainen Mirva Lehtinen, joka uusi paikkansa. Lehtistä uudelleenvalinta lämmittää.
– Kiitos äänestäjille! Edellisen kauden kokemus on arvokasta: tunnen jo kokoustavat ja tekniikan, ymmärrän päätöksenteon kulun ja myös sen verkkaisuuden. Tähän kauteen on helpompi lähteä, kun tuntee myös ihmisiä päätösten ja mielipiteiden takana.

UUDELLA kaudella Mirva Lehtinen haluaa edistää tavallisten, sopivan kokoisten seurakuntien toimintaa ja hallinnon keventämistä, jotta seurakuntatyölle jäisi enemmän tilaa.
– Tulevalla kaudella pohditaan ainakin seurakuntien rakenneuudistusta. Kirkolliskokouksessa ei päätetä yksittäisistä asioista, vaan suuremmista linjoista. Haluan edistää niitä päätöksiä, joilla tuetaan jokaisen elämän kunnioitusta ja tasa-arvoista kohtelua eri puolilla Suomea. Miten otamme vastaan uudet seurakuntalaiset, maahanmuuttajat ja kirkon yhteyttä etsivät? Miten kirkko voisi olla lähellä, vaikka välimatkat ovat pitkiä? Näitä asioita olisi hyvä edistää koko kirkon tasolla, Lehtinen pohtii.

Mirva Lehtinen uusi paikkansa myös Mikkelin hiippakunnan hiippakuntavaltuustossa. Kouvolasta hiippakuntavaltuustoon valittiin myös Kouvolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Elina Lehtomäki sekä Kouvolan seurakunnan kappalainen Saara-Maria Jurva.

TUOMIOKAPITULI kannustaa seurakuntien työyhteisöjä ja tukee muutoksissa.
– Kouvolan seurakunnissa sen päätöksenteko ei suoraan näy. Verkostoitumisesta muiden valtuutettujen kanssa ja uusien toimintatapojen jakamisesta on kyllä paljon hyötyä. Hiippakuntavaltuusto voi käsitellä myös seurakunnilta ja valtuutetuilta tulevia aloitteita ja edistää siten hiippakunnallemme tärkeitä asioita. Mikkelin hiippakunnassa väki vähenee ja ikääntyy. Miten tässä toimintaympäristössä ja muuttuvissa tilanteissa seurakunnat voisivat olla rohkeita toiminnoissaan ja uskaltaa kohti ihmisiä laitostumisen sijaan? Mirva Lehtinen haastaa.

Kirkolliskokous
-32 pappis- ja 64 maallikkoedustajaa
-kirkon ylin toimielin
-käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta
-vastaa kirkon suhteista valtioon sekä muihin kirkkoihin ja järjestöihin

Hiippakuntavaltuusto
-14 maallikko- ja 7 pappisjäsentä
-tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa

Artikkeli Kirkko sai uudet päättäjät julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Ystävän kammariin voi piipahtaa sen aukioloaikana hetkeksi tai vaikka koko ajaksi. Lounastunnin lisäksi tarjolla on aina kahvia. Kammarilla vietetään kello 12 hartaus, jonka jälkeen on vaihtuvaa ohjelmaa, kuten yhteislaulua ja tuolijumppaa. Käsitöistä pitäviä seurakunta haastaa kutomaan esimerkiksi sukkia diakonian asiakkaille, mitä varten kammarilta löytyy lankoja. Tarjolla on myös lehtiä, joita voi vapaasti lukea. Ystävän kammarin toiminnasta vastaavat Kouvolan seurakunnan diakonityöntekijät, kanttorit, papit ja vapaaehtoistyöntekijät.

– Kehitämme toimintaa tarpeen mukaan, Raisa Hautala kertoo.
– Toiveenamme on saada lisää vapaaehtoisia mukaan Ystävän kammarille vastaanottamaan kävijöitä sekä keskustelemaan heidän kanssaan, Hautala vinkkaa. Jos vapaaehtoistehtävät kammarilla kiinnostavat, ota yhteyttä: raisa.hautala@evl.fi tai 040 746 3446.

Ystävän kammari Kouvolan seurakuntakeskuksen Maria-salissa (Savonkatu 40,
A-ovi) 4. tammikuuta alkaen torstaisin klo 11–14.

Artikkeli Ystävän kammari on kaikille julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

”Olen saanut olla näköalapaikalla”

Liikkalassa asuva Lehtomäki toimii kolmatta kauttaan kirkollisena päättäjänä.
– 11 vuotta on kertynyt Anjalankosken seurakunnan ja Kouvolan seurakuntayhtymän luottamustoimissa. Olen saanut olla näköalapaikalla seurakunnan ja yhtymän toimintaan. Luottamustehtäviin sisältyy suunnittelua, keskustelua ja päätöksiä. Yhteistyössä seurakuntalaisten, toisten luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa olen tutustunut kymmeniin ihmisiin. Luottamushenkilönä toimiminen on myös kasvattanut minua ihmisenä. Seurakuntien päätöksenteon ilmapiiri on kohtelias, mikä on minulle tärkeää, Lehtomäki sanoo.

Luottamushenkilö toimii viestinviejänä seurakuntalaisten ja työntekijöiden välillä.
– Seurakuntalaiset voivat ottaa luottamushenkilöihin yhteyttä ja pyytää jonkin asian ottamista puheeksi kokouksissa. Siinä konkretisoituu se, että seurakunta on seurakuntalaisia varten.
– Kirkon luottamushenkilön tärkeimpiä ominaisuuksia on halu kantaa vastuuta, kiinnostus tehdä keskustelevaa ja konkreettista yhteistyötä sekä pyrkimys toimia luottamuksen arvoisesti, Lehtomäki summaa.

Kouvolassa kahdet vaalit

KOUVOLAN seurakuntayhtymä järjestää syksyllä kahdet vaalit: toisella vaalilla valitaan jäsenet yhtymää johtavaan kirkkovaltuustoon ja toisella seurakuntaneuvostoon, joka johtaa paikallisseurakunnan toimintaa.

Ehdolle voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Seurakuntavaaleissa ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset. Seurakuntalainen voi pyrkiä luottamustehtävään valitsijayhdistyksen listalta tai perustaa oman valitsijayhdistyksen. Valitsijayhdistyksen takana on yleensä yhteinen teema tai ajatusmaailma, kuten herätysliike, poliittinen puolue tai vaikkapa asuinalue. Tietoja valitsijayhdistyksistä Kouvolassa saa seurakuntatoimistoista ja nykyisiltä luottamushenkilöiltä.

Seurakuntavaalit 2022

• Kouvolassa valitaan 51 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon ja jäsenet seurakuntaneuvostoihin.
• Ehdolle voi asettua 18-vuotias, konfirmoitu kirkon jäsen.
• Ehdokasasettelu 15.9. saakka.
• Ennakkoäänestys 8.–12.11.
• Vaalipäivä 20.11.

Asetu ehdolle seurakuntavaaleissa Kouvolassa
seurakuntavaalit.fi

Artikkeli Asetu ehdolle seurakuntavaaleissa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– TÄMÄ KERÄYS on todella tärkeä, raha ja apu menevät kriittiseen tarpeeseen, kommentoi Elimäen seurakunnan järjestämään lipaskeräykseen osallistunut. Seurakunta organisoi lipaskeräyksen Ukrainan hyväksi Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kautta Elimäen kirkonkylällä 11.3.
– Vihreät KUA:n liivit ja lippaat olivat hyvä signaali, moni tuli itse lipaskerääjien luo lahjoittamaan, Elimäen seurakunnan kirkkoherra Kirsi Hämäläinen kertoo.
– Lahjoittajat olivat iloisia saadessaan auttaa. Samalla monen kokemus oli, että täällä meillä on asiat tosi hyvin, Hämäläinen huomioi.

Monelle lahjoittajalle oli tärkeää antaa lahjansa kasvokkain. Lipaskerääjät puolestaan ilahtuivat nuorista, jotka lahjoittivat keräykseen.

Apua Ukrainan sodan uhreille

Kouvolan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto myönsi 20 000 euron avustuksen Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan sodasta kärsiville.

”Hyökkäyssodan jaloissa elävät ja sotaa pakenevat ukrainalaiset tarvitsevat kipeästi apua. Ukrainalaisten taloudellinen avustaminen seurakuntien jäsenten kirkollisverovaroin on yksi konkreettinen keino tukea sodan uhreja. Parhaiten apu menee nyt perille Ukrainan ja lähialueet tuntevien avustusjärjestöjen kautta, kuten Kirkon Ulkomaanapu kumppaneineen”, kirkkoneuvostolle perusteltiin rahallista tukea ukrainalaisten hätään.

Yksityishenkilöt voivat luotettavasti antaa rahallista tukea Ukrainan hyväksi virallisten avustusjärjestöjen kautta. Kirkon Ulkomaanavun ja kirkon lähetysjärjestöjen lahjoituskanavat löytyvät osoitteesta evl.fi/lahjoita
– Lähimmäisen hätä kutsuu kristittyjä rukoukseen ja myötätuntoon, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra Arto Helle muistuttaa.

Artikkeli Ukrainan hätä koskettaa seurakuntia julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Hän aloittaa Kouvolan kirkkoherrana 7. maaliskuuta.
– Alussa käytän aikaa tilanteen selvittämiseen, työntekijöiden kanssa jutteluun, seurakunnan toiminnan ymmärtämiseen, hallintoon perehtymiseen ja muihin sisälle pääsyä vaativiin tehtäviin. Tämä kaikki on merkittävää, jotta johtamistyö suuntautuu oikein, Tuija Nuutinen pohtii.

TULEVA kirkkoherra iloitsee jo nyt Kouvolan seurakunnan uusista avauksista.
 – Kouvolan seurakunta on ilmoittautunut mukaan ensi vuoden alusta Mikkelin hiippakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme -yhdistyksen kahden vuoden kurssille, joka tukee yhteisön luomista. Uskon, että projekti hyödyttää seurakuntaa kohti uudenlaista yhteisöllisyyttä. Hyppään tähän kehitystyöhön mukaan.

NUUTISEN näky on kutsuva seurakunta, johon voi liittyä mukaan ja tuntea olonsa kotoisaksi.
– Näen Kouvolan seurakunnalla valtavat mahdollisuudet. Tulen pienestä seurakunnasta ja tajuan, kuinka suuret resurssit työntekijöissä ja tiloissa Kouvolassa on. Lisäksi seurakuntalaiset jo nyt tekevät seurakuntaa yhdessä, mitä haluan tukea. Hyvä happi sekä ilo Jumalasta ja toisistamme luovat kutsuvan tunnelman, johon ihmiset haluavat liittyä mukaan, hän sanoo.

– OLEN nöyrällä paikalla. Minusta ei ole tekemään haaveiden seurakuntaa – mutta Jumalasta on, Tuija Nuutinen muistuttaa.
– Jos Jumala kutsuu ihmisiä mukaan ja Pyhän Hengen tuuli tarttuu, saamme kokea aivan uutta. Rukoile mukana, tule juttuihin, anna panoksesi, jos yhtään siltä tuntuu. Jokaisen tehtävä on tärkeä. Jumala voi siunata köyhemmätkin eväät, sinun ja minun panokseni. Mutta vaiva on ensin nähtävä. Kutsun ihmisiä mukaan työhön ja rukoilen Jumalaa siunaamaan uurastuksen.

Artikkeli Jokaisen tehtävä on tärkeä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Ajaton enkelitaulu

Inkeroisissa perheensä kanssa asuvan Laura Falckin, 31, kotoa löytyy suojelusenkelitaulu.
– Kuvassa turvallisen näköinen naishahmo johdattaa kahta peloissaan olevaa lasta huteran sillan yli, kuohuvan kosken pauhatessa ympärillä. Tyttö ja poika vaikuttavat sisaruksilta. Tyttö on vanhempi, ja näyttää, että hän suojelisi vartalollaan pientä veljeään.
– Saan nyt olla omille lapsilleni tuo turvallisen tuntuinen nainen kuvassa, vaikka en enkeli olekaan, Laura sanoo.

Laura sai suojelusenkelitaulun lapsena äidiltään.
– Se on koristanut lapsuudessani ja teinivuosinakin huoneeni seinää. Aikuisuuden kynnyksellä taulu lähti mukaani muuttolaatikossa. Enkelitaulu on ollut välillä yöpöydällä, seinällä tai liimauksessa reunakoristeiden irrottua. Se on kuitenkin ajaton.

Hyvässä turvassa

Taulu herättää Laurassa muistoja lapsuudesta.
– Olen sängyllä maatessani ihmetellyt enkelitaulun sanomaa. Inkeroinen, jossa olen asunut lapsuuteni, kulkee Kymijoen vieressä. Monet sillat ylitimme äidin tai isän kanssa iltalenkeillä, lämpimissä vaunuissa istuen tai kädestä pitäen. Ehkä tuo kuva muistuttaakin kasvuympäristöstäni, jossa minua ja läheisiäni on ollut enkeli turvaamassa. 

– Ajatus suojelusenkelistä saa miettimään, mitä opetan uskonnosta lapsilleni. Lapset saavat kerhossa ja koulussa samanlaisen kasvatuksen, jonka itsekin olen saanut. Käymme yhdessä jouluna ja pääsiäisenä kirkossa sekä osallistumme Anjalankosken seurakunnan kerhoihin, tapahtumiin ja leireille. Laulan iltaisin lapsille lastenvirsiä.

– Suojelusenkelin olemassaolosta en tiedä, mutta silloin kun joku sanoo suojelusenkelin olleen matkassa pahassa paikassa, en todellakaan väitä vastaan. Oliko pelastus vain kohtalo vai pitääkö Jumala huolta lapsistaan, jääköön ikuiseksi arvoitukseksi, Laura pohtii.

Artikkeli Suojelusenkeli matkassa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Lupaus

”Kummityttöni ristiäisissä jokainen kummi teki lapselle kastetilaisuudessa lupauksen, mitä asioita haluaa kummiudessa vaalia ja millainen aikuinen lupaa lapselle olla. Se oli ihana yksityiskohta ja laittoi aidosti miettimään, millaisia asioita kummiudessa pitää tärkeänä.”
Anni

Iltarukouskuutio

”Lapsemme ristiäisissä kummitätini toi kastettavan isoveljelle lahjaksi iltarukouskuution, jonka jokaisella sivulla on eri iltarukous. Lapsi voi osallistua valitsemalla kuutiosta yhden sivun ja sen illan iltarukouksen.”
Aino

Kastemekko

”Lapsemme Ainon kastemekko oli tehty edesmenneen isomummuni vihkipuvusta vuodelta 1957. Kastepuku on ommeltu vuonna 1986 ja pikkuveljeni on ensimmäinen lapsi, joka siinä on kastettu. Minut ja samana vuonna 1979 syntynyt serkkuni on kastettu eri puvussa, koska mummo ei vielä tuolloin raaskinut vihkipukua ”tärvellä”. Aino kastettiin tässä puvussa, koska hän on Inkeri-mummon nimikaima neljänneltä etunimeltään.”
Hanna

Laulu ja kasteliina

”Minun ja sisareni lasten ristiäisissä äitimme on esittänyt laulun jokaisen lapsenlapsensa kastejuhlassa. Ashalle toivoin kappaleeksi Anna Puun Linnuton puu ja Robinin juhlissa mummi lauloi Mikko Alatalon Suojelusenkeli-laulun. Ashan ristiäisissä kuultiin myös ystävämme esittämänä nepalinkielinen musiikkiesitys.  Molemmille lapsille olen myös tilannut omat kasteliinat, joihin on kirjailtu lapsen nimi. Näillä on kuivattu lapsen pää kasteen jälkeen ja liinat jäävät lapsille muistoksi. Asha sai Robinin kasteessa tehtävän kuivata pikkuveljen pään, mikä oli tosi hyvä ehdotus kastepapilta.”
Suvi

Kastepäivä su 3.10.2021 klo 16
Myllykosken kirkossa – ilmoittaudu 16.9. mennessä

Mikkelinpäivänä, enkelten sunnuntaina kastetaan lapsia Myllykosken kirkossa sylivauvasta rippikouluikäisiin saakka. Kastepäivään voi ilmoittautua koko Kouvolan alueelta 16.9. mennessä: anjalankosken.seurakunta@evl.fi. Kirkkoon ovat tervetulleita kastettavat ja heidän läheisensä. Flunssaoireisena kirkkoon ei voi saapua. Kirkkohetken jälkeen seurakunta tarjoaa kakkukahvit.
Lue lisää: kouvolanseurakunnat.fi/kastepaiva

Artikkeli Kauniita perinteitä, uusia ideoita julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Urheilua ja jalkahoitoja

– Ihmiset kärsivät koronasta eri tavoin, esimerkiksi työttömyyden tai velkaantumisen takia. Jaamme ruokalahjakortteja sekä valmiita aterioita, kertoo diakoniatyön johtaja Eija Grönvall Kouvolan seurakunnasta.
Seurakunta ohjaa avustusvaroja myös paikallisille urheiluseuroille vähävaraisten ja lahjakkaiden nuorten harrastuksen tukemiseen.

Elimäen seurakunta jakaa lahjakortteja ruuan, kodintarvikkeiden ja vaatteiden hankintaan.
– Pääsiäisenä jaetut ruokakassit ja lehdet ilahduttivat, diakoni Helena Puhakka tietää.

– Halusimme käyttää avustuksen monipuolisesti eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten hyväksi sekä samalla tukea koronan myötä ahdinkoon joutuneita paikallisia yrityksiä, diakoni Marita Pilvistö-Viljanen Valkealan seurakunnasta sanoo.
Seurakunta jakaa lahjakortteja myös kampaamoon, jalkahoitoon ja hierojalle.
– Nyt voimme ostaa tuotteita ja palveluja, joihin vähävaraisella ei muuten ole mahdollisuutta. Vastaanottajat ovat olleet kiitollisia, Marita kertoo.

– Anjalankosken seurakunta muisti 80-vuotiaita lahjakirjalla, ja tarjoamme paikallisten asumisyksikköjen asukkaille ja henkilökunnalle kesäkuun aikana kivan yllätyksen, diakoni Marjo Ihalainen paljastaa.

Artikkeli Kirkko jakaa hyvää julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Strategia syntyi moniammatillisena yhteistyönä.
– Strategiaa pohti henkilöstöstä koottu työryhmä. Henkilöstö on monessa asiassa liian vähän käytetty voimavara, sanoo strategiatyöskentelyä vetänyt hallintojohtaja Matti Ilmivalta.
– Saimme työryhmässä kasaan erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia. Työntekijämme ovat avoimia ja valmiita monenlaiseen yhteistyöhön. Ongelmat ja mahdollisuudet nähdään yhteisenä asiana, Ilmivalta havaitsi. Työryhmän jälkeen strategian valmistelu jatkui seurakuntaneuvostoissa ja yhteisissä hallintoelimissä. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti strategian viime syyskuussa.

Uusi strategia kannustaa seurakuntia muun muassa kokeilukulttuuriin.
– Voisimme rohkeammin kokeilla uusia asioita, ja uskaltaa myös jättää jotain tekemättä. Tulisi tavoittaa heitä, joita ei nyt tavoiteta, ja lisätä kaikenlaista kohtaamista. Tavoitteena on esimerkiksi kehittää vapaaehtoistyötä ja sen organisointia.
– Kunhan pääsemme koronasta, seurakuntien tilojen ovet taas aukeavat. Mitä tarjoamme ja miten vastaamme ehkä muuttuneeseen kysyntään? Tässä riittää kaikille pohdittavaa, myös strategian näkökulmasta, Matti Ilmivalta toteaa.

Voisimme rohkeammin kokeilla uusia asioita, ja uskaltaa myös jättää jotain tekemättä.

Strategian tavoitteet

• Rohkaisemme elämään kristittyinä.
• Kerromme rohkeasti kristillisestä uskosta.
• Autamme ja tuemme.
• Vahvistamme tulevaisuudentoivoa ja lähimmäisen rakkautta.
• Olemme kumppanina elämänmittaisella matkalla.

Tutustu Kouvolan seurakuntien uuteen strategiaan

Artikkeli Uutta kohti julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.