Koronavirus rajoittaa elämää ja arki on rakennettava uudella tavalla. Kysyimme selviytymisvinkkejä tilanteeseen psykologi Nina Lyytiseltä.
Kuvassa: Nina Lyytinen työskentelee yksityisenä ammatinharjoittajan Terveystalossa ja EMDR-terapiakeskus Mementoksessa. Hän kuuluu myös Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmään.
Mikä tekee nykyisestä poikkeustilanteesta erityisen?
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne koskettaa koko maailmaa ja on näillä näkymin pitkäkestoinen. Kaikkia sen vaikutuksia emme vielä tiedä. Olemme aiemmissa kansallisissa kriisitilanteissa oppineet, että psykologisen tuen tarve ei pääty kriisivaiheeseen vaan jatkuu vuosia sen jälkeen.
Onko turha stressata?
Epävarmassa ja mahdollisesti uhkaavassa tilanteessa stressi on luonnollinen reaktio. Se auttaa meitä valmistautumaan ja selviämään. Huolen ja stressin taso toki vaihtelee ihmisestä toiseen. Erilaiset tunteet ovat terve merkki ja kuuluvat asiaan.
Mikä auttaa, jos tämänhetkinen poikkeustilanne ahdistaa ja pelottaa?
Tunteita ei pidä kieltää eikä hävetä. Itselleen kannattaa selventää, mikä tilanteessa pelottaa. Miten minulle käy, jos pelätty asia tapahtuu? Kun pelätty asia jäsentyy, pelon tunne lieventyy. Myös stressistä palautuminen on tärkeää, joten välillä on hyvä siirtää ajatuksia muualle. Läheisten ja tuttavien kanssa puhuminen auttaa. Pitkittyneeseen stressiin voi hakea tukea ammattilaisilta. Yksin ei tarvitse jäädä.
Mitä tunteita nykyisessä tilanteessa voi nousta?
Tilanne voi herättää esimerkiksi huolta, hämmennystä ja pelkoa. Jos stressitaso jää päälle pitkäksi aikaa, se saattaa vaikuttaa hyvinvointiin enemmän kuin alkuperäinen aiheuttaja. Ylivirittyneisyys voi johtaa ylireagointiin.
Miten voisi siirtää ajatuksensa muualle?
Mielekäs tekeminen auttaa. Voi uppoutua vaikkapa hyvään kirjaan, sarjakuvien lukemiseen, sudokuun tai käsityön tekemiseen.
Olisiko hyvä laittaa välillä telkkari kiinni?
Uutisvirran seuraamista voisi rajoittaa etenkin, jos tilanne ahdistaa. Yksi uutislähetys päivässä voisi riittää.
Miten lapsia voi tukea tässä tilanteessa?
Aikuisen kannattaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan, koska lapset ovat herkkiä aikuisten reaktioille. Lasta voi suojella olemalla itse aikuisena rauhallinen. Tärkeintä on olla läsnä, pysähtyä kuuntelemaan lasta ja kohdata hänen tunteensa ja kysymyksensä. Lapselle tulee puhua hänen ikätasonsa mukaisesti. Rutiinit ja myös leikit auttavat lievittämään lapsen ahdistusta. Kun virus on aiheuttanut poikkeuksia arkeen, on aika luoda myös uusia rutiineja perheen arjessa.
Miksi rutiinit ovat niin tärkeitä?
Erityisesti poikkeustilanteessa rutiinien merkitys korostuu, kun elämä jatkuu erityisissä olosuhteissa. Rutiinit auttavat hallitsemaan stressiä. Unirytmi, ruokailurytmi ja säännöllinen liikunta ovat tärkeitä hyvinvoinnin osia.
Rutiineihin kuulunut työyhteisö on hajallaan. Mikä avuksi?
Rutiinit luovat hallinnan tunnetta. Siksi kannattaa miettiä, mihin voi itse vaikuttaa. Kannattaa olla yhteydessä työkavereihin ja esimieheen, ja tapaamisia voi sopia verkkoon. Keskusteleminen helpottaa – ja tietysti huumori keventää tunnelmaa.
Vinkkisi etätyön tekijöille?
Etätyöhön kannattaa valmistautua kuin mihin tahansa työpäivään. Tee itsellesi toimiva työpiste kotiin ja huomio työergonomia. Tarkista, että työvälineet ovat kunnossa, suunnittele päivän tehtävät ja aseta tavoitteesi. Muista pitää taukoja, käy happihyppelyllä tai tee taukojumppaa. Tapaa työkavereitasi verkon kautta: yhteinen kahvihetki onnistuu myös netissä! Päivän päätteeksi pane merkille, mitä olet saanut aikaiseksi. Kannattaa pyrkiä erottamaan työ ja vapaa-aika toisistaan.
Teetkö itse nyt töitä etänä?
Teen paljon töitä etänä ja pidän digivastaanottoa. Asiakkaita ei jätetä ilman tukea tässäkään tilanteessa.
Onko henkisen tuen tarve lisääntynyt?
Kysynnän piikkiä ei ainakaan vielä näy. Monen aika menee tällä hetkellä arjen rutiinien löytämiseen. Tiedon tarve ja erilaisten kriisipalveluiden kysyntä on varmasti noussut.
Terveisesi lukijoille?
Tilanne saattaa jatkua pitkään, ja jaksaminen voi joutua ajoittain koville. Tarvittaessa kannattaa pyytää ja ottaa apua vastaan. Selviämme vaikeuksista yhdessä toisiamme tukien. Kysytään kuulumisia ja keksitään keinoja olla toisillemme läsnä.