Ystävänpäivä kolkuttaa jo ovella. Pariskunnat pysähtyivät kertomaan Henki & elämä -lehdelle, miten heidän rakkautensa roihahti. Ja kuinka kipinä on säilynyt.
Liftarityttö hyppäsi kuskin kaulaan
– Tuon likan mä vielä haen mukaani, kertoo Raino Jokinen (pääkuvassa) sanoneensa kaverilleen, kun näki reippaan nuoren naisen myymässä kioskissa Toivakassa 1970-luvun lopulla. Hän oli matkalla Rutalahdesta Imatran ajoja seuraamaan.
Pari vuotta myöhemmin mies otti Toivakassa Mazdansa takapenkille kaksi liftarityttöä, jotka olivat matkalla tansseihin Leivonmäelle. Toinen tyttö nousi Leivonmäellä autosta, mutta kioskissa aiemmin nähty tyttö jäi autoon juttelemaan.
– Tyttö kapsahti kaulaani, Raino paukauttaa.
Tarja Jokinen nyökkää, että niin se meni.
Siitä alkoi seurustelu ja parin vuoden päästä muutettiin yhteen Kotkaan.
– Raino tuntui alusta asti tutulta. Yhdessäolo oli mutkatonta eikä tarvinnut esittää mitään, Tarja kertoo.
Avioliiton pari solmi 1985. Vuonna 1992 Jokiset muuttivat Toivakkaan Tarjan lapsuudenkotiin, jossa he yhä asuvat. Perheeseen syntyi kaksi lasta.
– Kipinä on säilynyt, mutta tunteet eivät enää ole kiihkeitä, pari kuvailee yhteiseloansa.
– En voisi kuvitella elämää ilman Rainoa, Tarja sanoo.
Viime keväänä pari juhli 40-vuotishääpäiväänsä paistamalla makkaraa Kuivavuoren laavulla.
Pari vuotta meni tyttöä kesyttäessä
– Toi on mun nainen, ajatteli Juhani Natri nähdessään kauniin ja iloisen neidon ravintolassa Lahdessa 1970-luvun lopulla.
– Menihän siinä pari vuotta tyttöä kesyttäessä, hän naurahtaa.
Anne Natri herkistyy miltei kyyneliin kuunnellessaan miehensä muisteloa.
– Juhanin seurassa tuli turvallinen olo, hän kuvailee rakastumistaan.
Vuonna 1979 hääkellot soivat. Joutsaan pariskunta muutti pari vuotta myöhemmin ja perheeseen syntyi kaksi lasta.
– On ollut erilaisia vaiheita, mutta sitkeästi ollaan toisiamme kärsitty, Juhani Natri veistelee ja siteeraa sanontaa, että toisen mielialan kuulee jo sukkien suhinasta.
– Tai jos mietin, että tänään tehdään makkarakastiketta, niin Annella on sama ajatus.
– On hyvä, että kodissamme on useita huoneita, ettei tarvitse koko ajan toista katsella, rouva hymyilee.
– Meillä on samat arvot ja tykkäämme samantyyppisistä asioista, pariskunta arvelee liittonsa kestävyyden salaisuudeksi.
Ulkonäkö ja puheliaisuus viehättivät
– Ihastuin Elian ystävälliseen käytökseen, sosiaalisuuteen ja kivaan ulkonäköön. Hänen kanssaan on helppo jutella, kertoo Lotta Suhonen.
Elia Kitadu ihastui Lotan ulkonäköön, persoonallisuuteen ja puheliaisuuteen. Elia tuli Tansaniasta Suomeen opiskelemaan runsas kolme vuotta sitten ja tapasi pian tulevan vaimonsa helluntaiseurakunnan nuorisotapahtumassa.
Jyväskyläläispari solmi avioliiton tammikuussa seurusteltuaan kolmisen vuotta.
– Rakastan Lottaa ja haluan perustaa hänen kanssaan perheen, Elia sanoo.
Nuoripari viihtyy yhdessä esimerkiksi jalkapalloa televisiosta katsoen. Lotta tykkää syödä Elian kokkaamaa tansanialaista ruokaa.
”Vakuutuin parissa minuutissa”
Ulla Kääriäinen ja Joel Hujala tutustuivat yhdeksän vuotta sitten viestittelemällä WhatsAppissa.
Ulla myös soitti Joelille kuullakseen tämän äänen. Pelkkään kirjoitettuun tekstiin ei hänestä voi nykyään aina luottaa.
– Halusin myös tavata kasvokkain pian, sillä tiesin voivani nopeasti päätellä, haluanko jatkaa tutustumista. Joel sanoi voivansa vakuuttaa minut parissa minuutissa. Niin tapahtuikin, kun he tapasivat kahvilassa Jyväskylässä.
– Läsnäolo, lämminhenkisyys sekä keskustelun helppous ja luontevuus. Pääsimme pian juttelemaan syvällisestikin, Ulla kuvaa ihastumisensa syitä.
– Lämminsydämisyys ja samankaltaiset arvomme paljastuivat jo viestitellessämme. Tavatessamme näin, että hänen hymynsä oli yhtä kaunis kuin kuvassa, Joel Hujala kertoo.
Hänen mukaansa molempien kyky joustaa muutoksissa on yksi suhteen kulmakivistä.
Ystävyys muuttui huumaksi
Jyväskyläläiset Elke ja Juuso Korppi tutustuivat kymmenisen vuotta sitten toimiessaan festivaaleilla vapaaehtoisina.
– Elkessä viehätti impulsiivisuus, tulenpalavuus ja se, että hänen kanssaan pystyi keskustelemaan syvällisesti ja pitämään hauskaa. Yhteys välillämme syntyi heti, Juuso kertoo.
– Ihastuin Juuson karismaan ja kykyyn ottaa asiat haltuun ja hoitaa hommat loppuun. Häneen pystyi luottamaan ja se tuntui turvalliselta, Elke sanoo.
Työtoveruus syveni ensin ystävyydeksi ja viitisen vuotta sitten rakastumiseksi.
– Siitä se toisesta huumaantuminen alkoi, pari hymyilee.
Rakkaus on pieniä tekoja
Jo 55 vuotta naimisissa olleet jyväskyläläiset Irma ja Matti Pitenius ihastuivat aikoinaan toistensa miellyttävään olemukseen opiskellessaan Kuopiossa.
– Olemme aika samantyylisiä, Irma hymyilee.
Molemmat liikkuvat ahkerasti ja ovat eläkkeellä ollessaan vetäneet eläkeläisten liikuntaryhmiäkin. Yhteisiä harrastuksia on myös teatteri ja ristikoiden teko sohvalla vierekkäin istuen.
– Rakastumisen huuma hiipuu väistämättä, mutta muut asiat liimaavat yhteen vuosien myötä. Rakkaus ilmenee arjen pienissä teoissa, kuten siinä että keittää toiselle kahvit tai imuroi kodin, Matti miettii.
Nopeiden liikkeiden rakkaus
Aulikki ja Kari Venho olivat kuusi vuotta hyviä työkavereita Savonlinnan keskussairaalassa, kunnes työmatkalla suhde syveni. Puhuttavaa riitti ja riitti.
Matkan jälkeen Aulikki meni Karin työhuoneeseen selvittämään matkalaskuja.
– Kerroin Karille lopuksi, että olen rakastunut sinuun, mutta asiasta ei tarvitse puhua tämän jälkeen.
Kari hämmentyi ensin, mutta sitten kaikki näytti selvältä. Hän oli hiljattain jäänyt neljän lapsen yksinhuoltajaksi.
– Tuntui hyvältä, että kaikesta sai puhua Aulikin kanssa, joka ymmärsi ja oli kokenut samankaltaisia asioita.
Aulikissa Karia kiehtoo määrätietoinen toimeliaisuus.
– Minä olen tuittupää, Karilla on lehmän hermot, Aulikki kuvailee.
Kummallekin avioliitto on toinen. He avioituivat vuonna 1997. Vuotta aiemmin he muuttivat Savonlinnasta Jyväskylään.
– Kari sai Jyväskylästä uuden työn ja kysyi, lähdetkö mukaan. Sanoin että lähden ja irtisanouduin saman tien, Aulikki raportoi.
Parin mukaan heitä kantaa keskinäinen luottamus ja toinen toisensa tukeminen.
Tiesitkö?
Rakastavaisten ja ystävien juhla
Helmikuun 14. päivä vietettävä ystävänpäivä, englanniksi Valentine’s Day, on alun perin rakastavaisten juhlapäivä, mutta Suomessa sitä vietetään myös ystävyyden juhlana. Suomeen ystävänpäivä kotiutui 1980-luvulla.
Ystävänpäivän juuret ulottuvat legendan mukaan 200-luvulle, jolloin Pyhä Valentinus vihki keisarin kieltoa uhmaten salaa rakastavaisia. Keisari piti
naimattomia miehiä parempina sotilaina. Kun Valentinus jäi kiinni, keisari mestautti hänet. Rakastavaiset lähettivät Valentinukselle tyrmään kirjeitä ja pieniä lahjoja kiitokseksi. Tämän uskotaan aloittaneen ystävänpäivän lahjaperinteen.
Lähde: info.paivyri.fi/ystavanpaiva