Työterveyshoitaja Johanna Gummerus rokottaa koronaa vastaan ja toivoo, ettei tauti enää tulevaisuudessa rajoita yhdessäoloa ja matkustamista.
Kerro itsestäsi.
Olen työterveyshoitaja Johanna Gummerus, kahden lapsen äiti ja kahden mummi. Asustelen Vaajakoskella ja työskentelen Työterveys Aallossa Jyväskylässä ja vähän Hankasalmellakin. Olen tehnyt töitä työterveyshoitajana parikymmentä vuotta, käytännössä koko urani.
Miksi terveydenhoitajaksi?
Tämä ammatti on varmaan imetty jo äidinmaidosta. Äiti oli sairaanhoitaja ja kaksi siskoanikin ovat alalla – sukuvika siis. Ihmisten kanssa työskentely ja terveyden edistäminen ovat aina olleet lähellä sydäntä.
Mitä terveys oikeastaan on?
Se onkin mielenkiintoinen kysymys. Terveyshän ei ole sairauden puuttumista. Se on kokonaisvaltainen hyvänolon tunne. Sellainen, että voi satunnaisista kolotuksista, jomotuksista tai jostakin perussairaudestakin huolimatta kokea itsensä terveeksi. Se on toiminta- ja työkykyä, sitä että pystyy elämään elämäänsä siinä mittakaavassa kuin itse haluaa.
Tulit juuri rokottamasta, mitä ja ketä rokotit?
Tällä hetkellä työterveyshuollossa annetaan Comirnaty-koronarokotteita Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tehohoidossa ja päivystyksessä työskenteleville ihmisille. Rokotamme myös kaupungin ikääntyneiden palvelutalojen ja kotihoidon työntekijöitä.
Onko rokottaminen vaikeaa?
Ei se ole, kun tietää mitä tekee. Rokottaminen on Suomessa luvanvaraista, eli vain siihen koulutut henkilöt saavat antaa rokotteita. Kyllähän siinä pitää olla tarkkana, mutta sanoisin että se on enemminkin helpohkoa.
Mikä rokotteen ottamisessa pelottaa?
Lapsia pelottaa usein neulalla pistäminen, se että se sattuu. Aikuiset saattavat pelätä sitä, voiko rokote aiheuttaa jonkin vakavan reaktion tai voiko siitä saada jonkin pysyvän haitan. Ja ne ovat tietysti isoja kysymyksiä.
Otatko itse koronarokotteen?
Olen jo ottanut. Sain ensimmäisen annoksen viime viikolla ja toisen annoksen helmikuun alussa. Vaikkei koronarokote ole mikään pääsylippu vapauteen, niin onhan se tosi odotettu juttu. Itsellekin syntyi sellainen toivo, että ehkä jossain vaiheessa päästään rokottamisen myötä taas vähän vapaampaan elämään.
Mitä sanoisit ihmiselle, joka empii koronarokotteen ottamista?
Tämä on eettinen kysymys, jossa jokaisen täytyy tehdä oma päätöksensä. Kannattaa punnita ainakin vakavan koronataudin riskit ja se, kuinka suuri riski on itse läheisilleen ja itselleen ilman rokotteen antamaa suojaa. Toisessa vaakakupissa ovat sitten ne mahdolliset haittavaikutukset. Tietoa täytyy ammentaa niiltä, jotka rokotteita tutkivat – ja sitten ratkaista se, luottaako tiedon lähteeseen.
Miten pandemia on vaikuttanut työhösi?
Koronariski pitää huomioida työssä samoin kuin muussakin elämässä, miettiä kuinka käydä työpaikoilla ja tehdä terveystarkastuksia turvallisesti. Työterveyshuollossa on viime vuoden aikana painittu aiempaa enemmän mielialaan liittyvien asioiden kanssa. Mielenterveys ja sen järkkyminen asiakaskunnassa on vaikuttanut omaankin työhön.