Palojen liimausvaihe sulatetulla sokerilla vaatii nopeutta ja tarkkuutta.
Satoja piparkakkutaloja taiteillut korpilahtelainen Hanna Kovasiipi on laskenut toisinaan piparitalojen paloja unissaankin. Kaikki alkoi varojen keräämisestä lasten luokkaretkiä varten.
– Piparkakkutalon valmistamisessa hauskaa on se, että väreissä ja koristeluissa voi käyttää luovuutta. Palkitsevinta on nähdä lopputulos ja kuulla, kuinka ihmiset ihastelevat taloja. Monet osaavat myös arvostaa vaivannäköä, Hanna juttelee koristellessaan piparkakkukuusia keittiössään.

Koristeellisten piparkakkutalojen väkertäminen vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkuutta. Touhussa on omat kommervenkkinsä. Vaikka taikinasta leikkaisi muottien avulla täsmälleen oikean muotoisia ja tasakokoisia paloja, ne saattavat uunissa paistua yli muotonsa. Kovasiipi on myös huomannut, että eri tuottajien taikinat käyttäytyvät hiukan eri tavoin paistuessaan.
Paistamisen jälkeen palojen on hyvä antaa kovettua ennen talon kokoamista. Pehmeinä ne eivät liimaudu hyvin. Kovasiiven mukaan kestää ainakin pari päivää, että palat korppuuntuvat kunnolla.
– Paloja yhteen liimatessa pitää olla nopea, hän kertoo.

Kovasiipi käyttää perinteistä liimausmenetelmää eli liedellä sulatettua sokeria, johon liimattavan piparkakkupalan reuna kastetaan ja sitten nopeasti yhdistetään toiseen palaan. Sulatettu sokeri on kuumaa, joten liimahommat eivät onnistu pienten lasten kanssa. Kovettunut sokeriliima pitää palat koossa paremmin kuin muut seokset.
Jotkut koristelevat talon vasta koottuna, mutta Kovasiipi koristelee palat ennen kokoamista. Tässä puuhassa ovat hänen kolme lastansakin olleet vuosien aikana mielellään mukana.
Minä suostuin, kun muita innokkaita ei ollut.

Piparkakkutalojen tehtailu Korpilahden Tähtirinteellä alkoi runsas kymmenen vuotta sitten, kun lasten koululuokilla alettiin kerätä rahaa retkiä varten. Koululaisten vanhemmat miettivät, voisiko joku heistä tehdä piparkakkutaloja myytäväksi Korpilahden joulun-avajaisissa.
– Minä suostuin, kun muita innokkaita ei ollut. Olen aika huono sanomaan ei, Kovasiipi sanoo.
Yöunista on pitänyt tinkiä aina pari viikkoa ennen myyjäisiä.
Joinakin vuosina hän on taiteillut piparkakkutaikinasta myös isotöisiä muumitaloja, koristeellisia kuusia sekä kelkkoja ja traktoreita makeislasteineen. Yhtenä jouluna hän teki ekstramäärän joulukuusia, kun paikallinen yrittäjä halusi antaa niitä lahjaksi työntekijöilleen.

Kovasiiven lasten voimisteluharrastuksen myötä piparitalojen myynti laajeni myös erilaisiin joulumyyjäisiin.
Mistä ihmeestä työssä käyvä kieltenopettaja ja perheenäiti on löytänyt aikaa ja voimia oman piparitalotehtaan pyörittämiseen?
– Yöunista on pitänyt tinkiä aina pari viikkoa ennen myyjäisiä. Ja ehkä olen paloja laskenut unissanikin, tehtailija hymyilee.
Saksalaiset juuret
- ”Piparkakkutalo on peräisin Saksasta, jossa Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu -satu innosti kotileipureita tekemään noita-akan mökkejä jo 1800-luvulla. Saksassa noita-akka kuuluu yhä piparkakkutaloon”, kertoo Saksassa vuosia asunut Hanna Kovasiipi.
- Suomen ensimmäinen piparkakkutalo tehtiin Lucian päivän tienoilla vuonna 1919, minkä jälkeen tapa on yleistynyt.
- Piparkakkujen historia ulottuu taloja paljon kauemmas. Niitä leivottiin Suomessakin luultavasti jo 1600-luvun lopulta lähtien.
Lähteet: Hanna Kovasiipi, Wikipedia
Jaa artikkeli: