Keskelle pimeintä vuodenaikaa syttyy ensimmäinen adventtikynttilä. Ja toinen, kolmas, neljäs. Kanttori Heli Niemisen mielestä se on melkoinen vertauskuva siitä, mitä joulun odotus pitää sisällään. Kynttilöiden valon määrä kasvaa, mitä lähemmäksi joulua tullaan.
– Adventin ajan musiikki on inspiroivaa. Se tuo toivon ja valon näkökulman pimeyden keskelle, hän kuvailee.
Kirkkovuosi vaihtuu tuomiopäivän tunnelmista Vapahtajan odotukseen.
Hoosianna-hymni viittaa ensimmäisen kristillisen pääsiäisen tapahtumiin, jolloin kansa odotti Messiasta, Vapahtajaa, suurta sankaria vapauttamaan juutalaiset Rooman orjuudesta.
Väkimäärä tehostaa virren voimallisuutta.
Raamattu kertoo suuren kansanjoukon tulleen Jeesusta vastaan, kun hän ratsasti aasilla Jerusalemiin. Silloin huudettiin hoosianna, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa auta, pelasta.
– Ensimmäisen adventin jumalanpalveluksissa on perinteisesti paljon väkeä. Kun kirkossa silloin lauletaan Hoosiannaa, väkimäärä tehostaa virren voimallisuutta ja pontevuutta. Tämä nostaa mieleen Raamatussa mainitun suuren kansanjoukon, joka huusi Jerusalemiin ratsastavalle Jeesukselle. Me olemme se kansanjoukko, Nieminen toteaa.
Nieminen uskoo, että perinne kantaa edelleen. Kirkon voimavara on hänen mielestään siinä, että perinteet eivät horju, on jotain mikä pysyy.
Hoosiannan kuuleminen kuoroesityksenä tai yhdessä laulettuna liittyy monen sukupolven joulunajan avaukseen, vaikka virren sisältö tai adventin ajan merkitys olisikin vieras.
– Kirkolliset juhlapyhät, joulu ja pääsiäinen ovat edelleen Suomessa vahva juttu, vaikka adventin merkitys alkaa himmentyä. Kirkon ulkopuolella adventin ajan sanoma jää kaikenlaisen joulun touhuamisen jalkoihin, Nieminen pohtii.
Ensimmäinen adventti aloittaa pienen paastonajan, jolloin olisi tarkoitus puhdistaa mielensä, mietiskellä ja keskittyä joulun ihmeen, Vapahtajan saapumiseen.
– Vanha perinne siivota koti läpikotaisin joulua varten puhuttelee. Se on juuri adventin sisältö: puhdistaa sydän turhasta, että Jeesus mahtuu sinne asumaan.
Virsi on syvä ja väkevä.
Adventtisunnuntaiden tekstit eivät etene aikajärjestyksessä, vaan tuovat esiin eri puolia odotuksesta ja valmistautumisesta. Ensimmäisen adventin teema on nöyryys, toisen adventin aiheena on Kristuksen paluu. Kolmantena käsitellään katumusta ja viimeisenä, juuri ennen joulua, on vuorossa ilo.
Lauluryhmä Lähde! on Niemisen johdolla mukana Keltinmäen kirkon adventtijumalanpalveluksessa. Kuorolaisille Hoosianna on tuttu nuoruuden adventtikirkosta, jonne useimmiten on menty Hoosiannaa laulamaan isommalla porukalla tai perheen kanssa.
Kuorossa jo monia vuosia mukana ollut Maria Turunen pitää virttä mahtipontisena mutta vaikuttavana.
– Virsi on syvä ja väkevä. Hoosianna – auta, armahda – on syvä huokaus, Turunen miettii.
Hänen joulun odotuksensa alkaa ensimmäisen kynttilän sytyttämisellä. Siihen liittyy hänestä vahvaa symboliikkaa.
– Kynttilä ilman adventin sanomaa on pelkkä kynttilä. Adventtikynttilä tuo valoa ja toivoa vuoden pimeimpään aikaan, hän pohtii.
PastoriPiken Hoosianna räppää
Jouluradion Hoosianna-virsi kajahtaa tänä vuonna rap-artisti PastoriPiken (pääkuvassa) versiona mahtipontisempana kuin koskaan. Ensimmäisenä adventtina vuorokauden vaihtuessa julkaistava Hoosianna virittää suomalaiskodit joulunodotukseen. Nyt virsi kuullaan ensimmäistä kertaa rap-sovituksena. Järjestyksessään kahdeksas Jouluradion Hoosianna on moderni ja rohkea toteutus, joka ei jätä ketään kylmäksi.
– Kun multa kysyttiin, olisinko kiinnostunut tekemään oman versioni Hoosiannasta, epäröin hetken. Kyse on niin isosta ja hienosta laulusta, jolla on myös mulle paljon tunnearvoa. Onneksi tiimin kannustamana otin haasteen vastaan. Tänään kun kuuntelen meidän versiota, en vois olla onnellisempi, et lähdin tähän projektiin mukaan, PastoriPike kertoo.
PastoriPike, oikealta nimeltä Pierlin Mpaka Makumbu, on rap-artisti, jonka musiikkiura alkoi vuonna 2009 gospelrap-yhtyeessä Pastorit. Viime vuosina hän on keskittynyt soolouraansa. PastoriPiken Hoosiannassa mukana on myös gospel-kuoro.
– Tehtiin tästä biisistä nykyaikainen, mun tyylinen versio, jossa saan tuoda omalla tyylilläni esiin tärkeitä asioita, PastoriPike sanoo.
Hoosianna levisi Jyväskylän seminaarista
Hoosianna-hymnin on säveltänyt saksalainen Georg Joseph Vogler (1749–1814), jonka Kustaa III kutsui Tukholmaan 1786. Siellä syntyi Hoosianna-hymni, jonka kantaesitys oli vuonna 1795. Se tuli sittemmin hyvin suosituksi sekä Ruotsissa että Suomessa. Myös Norjan nykyiseen virsikirjaan se sisältyy.
Suomessa Hoosianna on mahdollisesti esitetty julkisesti ensi kerran jo 1797 ruotsiksi Turussa.
Suomenkielisenä sen julkaisi E. A. Hagfors toimittamassaan kokoelmassa Suomalainen lauluseppele 1871. Hän oli Jyväskylän seminaarin musiikinlehtori, ja hänen oppilaittensa, Jyväskylästä valmistuneiden kansakoulunopettajien välityksellä Hoosianna tuli tunnetuksi eri puolilla maata.
Kun kuorotoiminta oli vielä vähäistä, monin paikoin kansakoululaiset lauloivat Hoosiannan kirkossa ensimmäisenä adventtina.
Joillakin paikkakunnilla sen esitti laulutaitoisista henkilöistä koottu Hoosiannakuoro, jonka monivuotinen toiminta johti sittemmin säännölliseen kirkkokuorotoimintaan.
Richard Faltin sävelsi Hoosiannaan juhlavan alkusoiton 1800-luvun lopussa. Virsikirjaan Hoosianna otettiin vuonna 1986.
Lähde: www.virsikirja.fi
Hoosianna Davidin Poika, kiitetty olkoon hän!Jaa artikkeli:
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.