Mihin tarvitaan kirkon lähetyksen peruslinjausta ja perussopimusta?

Kirkon ja lähetyksen välisiä suhteita on protestanttisten kirkkojen piirissä mietitty ja järjestelty 1600-luvulta lähtien. Järjestelyt ovat jatkuneet 1900-luvulla ekumeenisen liikkeen antaessa oman lisänsä, kun samalla ymmärrettiin, että kirkko on olemukseltaan missionaarinen. Suomessa kirkon ja lähetyksen suhteita on erityisellä tavalla käsitelty 1900-luvun jälkimmäisellä puolella ja 2000-luvun alkupuolella. Suomen ev.-lut. kirkon lähetyksen peruslinjaus ja perussopimus kirkon ja lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa tekevien järjestöjen välillä on yksi osa tässä pitkässä jatkumossa.

Yhteinen todistus ja kumppanuus

Kirkon lähetyksen peruslinjauksessa Yhteinen todistus 2023 on kolme osiota, joiden otsikossa on sana kumppanuus. Osiot käsittelevät kumppanuutta ja yhteistyötä kotimaassa, kumppanuutta ja yhteistyötä kansainvälisessä työssä sekä yhtä kumppanuuksiin ja yhteistyöhön liittyvää erityiskysymystä, eli pappisvirkaa koskevia käsityksiä. Tekstin kokonaisuudesta noin neljännes on omistettu suoraan kysymyksille kumppanuudesta ja yhteistyöstä.

Lähetyksen profeetallisuus

Lähetystyöstä puhuttaessa useimmat ymmärtävät käsitteiden ´julistus´ ja ´palvelu´ merkityksen. Yksi viime aikoina esiin noussut näkökulma on lähetyksen profeetallisuus, jota voi olla vaikeampi hahmottaa. Tämä johtunee sanan ”profeetta” monesta merkityksestä.

Miksi kirkko on missionaarinen?

Tänään alkavassa Kirkkomme Lähetyksen kirjoitussarjassa laajennetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyksen peruslinjauksen Yhteinen todistus 2023 näkökulmia kirkon missioon. Ensimmäisenä käsittelyssä kirkon missionaarisuus: mihin se perustuu ja mitä se voi tarkoittaa.