Luonto toteuttaa Jumalan missiota

Suomalaiset pitävät luontoa tärkeänä, jopa pyhänä. Tätä kuvastavat monet luontoon liittyvät sanat ja uskomukset, joista tutuin lienee ”luonto kirkkoni olla saa”. Kristillisessä uskossa luontoa on sanoitettu usein lähinnä jonain, joka kuvastaa Luojan suuruutta tai josta meidän tulee pitää huolta. Kansainvälisessä teologisessa keskustelussa luontoa on alettu lähestyä myös uusista näkökulmista. Tässä esittelen sambialaisen teologian tohtori, pastori Kuzipa Nalwamban puheen, jonka hän piti Kirkon lähetyskumppanuusneuvottelujen aikana Helsingissä elokuun lopulla 2024.

Kohtalona katoaminen?

Luonnon järeästä hyödyntämisestä aiheutuva lajikato haastaa pohtimaan omaa arvomaailmaa ja maailmankatsomusta.

Vuodenaikojen puolustaja

Ekoteologi Pauliina Kainulainen haluaa vahvistaa kotoperäistä hengellisyyttä, jossa hiljaisen rukouksen paikkoja voivat olla myös sauna tai marjametsä.

Viisas puu ei kasva rajattomasti

Katsokaa pihlajaa ja haapaa. Niitä pidetään roskapuina, mutta ne ovat kaikkein tärkeimpiä kokonaisuuden kannalta, sanoo ekoteologi Pauliina Kainulainen.