On odotettavissa, että lapsistamme tehdään tekoälyavusteisia videoita, joissa he pyytävät apuamme, sanoo Vilma Luoma-aho.
Mitä on tekoälykäs informaatiovaikuttaminen, Jyväskylän yliopiston
viestintäjohtamisen professori Vilma Luoma-aho?
Se on sitä, että saadaan ihmisen todellisuus vaikuttamaan joltain muulta kuin mitä se on, ja vaikutetaan hänen päätöksentekoonsa häntä itseään haittaavalla tavalla. Tekoälyavusteisesti saadaan väärä sisältö näyttämään entistä aidommalta, jolloin ihminen on helpommin huiputettavissa.
Millaisia tilanteita tähän liittyen on mahdollisesti tulevaisuudessa odotettavissa?
Informaatiovaikuttamisessa tavoitteena on vaikuttaa kohteen ajatteluun ilman, että hän huomaa vaikutusta tapahtuvan. Tällöin tulee tiedostaa, kuka on minulle uskottavin ihminen ja kenen viestiin minä aina reagoin, esimerkkinä tästä ovat omat lapset tai vanhemmat. Seuraavaksi varmaan tehdään meidän omista lapsistamme tekoälyavusteisia videoita, joissa he pyytävät apuamme. Silloin annamme esimerkiksi helposti soittajalle pääsyn jollekin alustalle, johon normaalitilanteessa emme antaisi. Usein vaikuttaminen tulee nopeita päätöksiä vaativissa stressitilanteissa.
Miten voimme yksilöinä ja yhteisöinä varautua näihin uhkiin?
Ensimmäinen asia on haavoittuvuutemme tiedostaminen. Kuka minuun yrittää tällä viestillä tai pelottelulla vaikuttaa, ja mitä sillä halutaan oikeastaan saada aikaan? Kenen etujen mukaista olisi esimerkiksi se, että minä en Suomessa luota enää poliisiin?
Olet tutkinut informaatiovaikuttamista, ja tuonut esiin, että esimerkiksi kognitiiviset vinoumat mahdollistavat informaatiovaikuttamisen. Mitä tällä tarkoitat?
Meidän aivomme on luotu toimimaan tavalla, joka on mahdollisimman nopeaa ja tehokasta ajattelua. Tutkimuksemme mukaan eniten informaatiovaikutusyrityksissä hyödynnetty harha on vahvistusharha. Se tarkoittaa, että poimimme ja huomioimme isosta määrästä viestejä ne, jotka ovat meidän kanssamme samaa mieltä.
Millainen rooli sosiaalisella medialla on informaatiovaikuttamisessa?
Sosiaalinen media on hyödyllinen alusta puolesta ja vastaan. Sen kautta on helppo löytää samaa mielipidettä omaavat ihmiset. Samalla sosiaalisen median ympäristö luo vaikutelman, että porukka, joka on kanssani samaa mieltä, on isompi ja vahvempi kuin onkaan. Tämä johtaa helposti siihen, että yksilöt eivät välttämättä kyseenalaista omassa ryhmässä esiintyviä ideoita tai ehdotuksia.
Olet korostanut paljon luottamuksen merkitystä viestinnässä. Miten luottamusta voi vahvistaa?
Luottamus on uskoa siihen, että toinen toimii oikein. Kukaan ei voi suoraan rakentaa luottamusta. Se rakentuu sivutuotteena yhteistyössä, positiivisten kokemusten myötä.
Kuinka hyvin suomalaiset osaavat tunnistaa informaatiovaikuttamista?
Kansanvälisten vertailujen mukaan melko hyvin. Uusia vaikuttamisyrityksiä syntyy koko ajan, joten en usko, että kukaan pystyy tunnistamaan tulevaisuuden informaatiovaikuttamismuotoja.
Mistä olet tekoälyn kehityksessä eniten toiveikas ja mistä eniten huolissasi?
Toiveikas olen ehkä ihmisten hallinnan tunteen palaamisesta. Saadaan selville asioita, mutta toisaalta meillä on jo nuoria, jotka ovat tekoälyriippuvaisia. Omien aivojen käyttöön ei enää uskalleta luottaa. Pitää myös tiedostaa, että jokaisen tekoälyn alla on aina jokin arvomaailma, joka ohjaa sen kaikkea toimintaa, huomasimme sitä tai emme.
Kuinka paljon käytät itse tekoälyä?
Olen koko ajan lisää opetteleva käyttäjä. Tällä hetkellä yritän saada monimutkaisista dokumenteista selvää.
Mistä saat vastapainoa työllesi?
Saan vastapainoa rantalentopallosta, jota olen harrastanut viimeiset pari vuotta. Se on tarpeeksi erilaista, eikä pelatessa pysty ajattelemaan työasioita.
Salainen haaveesi?
Jonkinlainen ihmisten kuulumisen kokemus. Haluaisin, että esimerkiksi yliopistolla olisi entistä vähemmän niitä, jotka kokevat itsensä ulkopuoliseksi. Ulkopuolisena on alttiimpi erilaisille ääriajatteluille. Kuulumisen kokemus on ihmiskunnassa ihan perusydin