Suomen Lähetysseura on Tansaniassa lieventämässä ilmastonmuutokseen vaikutuksia. Kylissä muun muassa istutetaan lisää puita ja opetellaan uusia viljelymenetelmiä.
Lähetysseura järjesti toukokuussa viikon mediamatkan kymmenelle suomalaiselle toimittajalle. He pääsivät tutustumaan useisiin kohteisiin maan pohjois- ja luoteisosissa.
Yksi niistä oli hyvin kuivana ja karuna tunnettu Shinyangan maakunta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvatkin siellä selvästi.
Lähetysseura parantaa Shinyangassa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ruokaturvaa, tulonansaintakeinoja ja työllistymismahdollisuuksia. Yhteistyökumppaneina ovat Tanganyika Christian Refugee Service (TCRS) ja Tansanian ev. lut. kirkko.
Hanke lähtee siitä, että kestävä kehitys mahdollistuu paikallisten ihmisten oman aloitteellisuuden, organisoitumisen ja kapasiteetin kehittymisen kautta.
Kylien asukkaille on tarjolla muun muassa erilaisia viljely- ja muita tulonhankkimisryhmiä, kyläpankkitoimintaa sekä koulutusta ja tukea pienyrittäjyyteen.
Vähentynyt sademäärä pakottaa uudistuksiin
Bussimme pysähtyy Shagihilun kylässä ja kävelemme tapaamaan paikallisia maanviljelijöitä, jotka odottavat meitä. Ilma on painostavan kuumaa.
Mahona Luhanda ja Nicolaeus Masesa sanovat, että viljelyyn karulla seudulla liittyy suuria haasteita. Sateiden määrä on entisestään vähentynyt.
Siitä kertoo läheinen joki. Se on enää vain pieni puro, vaikka sadekausi on juuri päättynyt.
– Ennen viljelimme peltoja aika summittaisesti, mutta nyt olemme saaneet opetusta siitä, miten kannattaa toimia, jotta tulee paras mahdollinen sato, miehet toteavat.
Maissi on uutta lajiketta, joka tarvitsee riittävästi kastelua tuottaakseen satoa.
– Saamme pumpun avulla vettä läheisestä joesta. Lisäksi viljelemme kaalia ja makeita bataatteja.
Keskusteluun liittyvät myös paikalla olevat naiset Ester Masunga ja Felista Ngile. Molempien mukaan hanke on vaikuttanut heidän elämäänsä jo nyt paljon. Itsetuntokin on noussut, kun rahaa on jäänyt elämiseen.
– Lapsemme ovat päässeet kouluun ja me olemme saaneet uusia vaatteita. Pystyin ostamaan itselleni puutarhapalstankin, Ngile sanoo.
Tansanialaisviljelijät suunnittelevat kanankasvatuksen aloittamista. Munista saa mukavasti tuloja, kun niitä vie myyntiin torille.
– Emme kuitenkaan lähde siihen projektiin liian nopeasti, vaan tarvitsemme ensin lisää opetusta kanojen kasvattamisesta, maanviljelijät miettivät.
Ympäristöklubi on esimerkki koko yhteisölle
Shagihilun alakoulu on valmistautunut huolellisesti kaukaa Euroopasta tulevien vieraiden vastaanottoon. Oppilaat ovat vastassa erilaiset kyltit päänsä päällä.
Niissä lukee swahilin kielillä iskulauseita tyyliin ”Ympäristö on meidän, pitäkäämme siitä huolta” ja ”Vahvista ruokavaliota niin pärjäät koulussa paremmin.”
Alakoulu on panostanut voimakkaasti ympäristöasioihin. Sinne on muun muassa perustettu ympäristöklubi, jossa on mukana 41 oppilasta eri luokilta.
– Toimimme muun muassa istuttamalla puita ja jakamalla taimia eteenpäin, kertoo opettaja Taminu Fuad.
Opettaja sanoo, että hänen haaveenaan on kehittää ympäristöklubin toimintaa edelleen palvelemaan koko kyläyhteisöä.
– Haluaisimme järjestää ympäristöaiheisia seminaareja, jotta saadaan lisää asiantuntijoita. Samoin toiveenamme on avata pieni ympäristöasema, josta ihmiset voisivat tulla kysymään neuvoja.
Ympäristön suojeleminen on elintärkeää
Siirrymme koulun viereiseen puutarhaan katselemaan sitä, mitä ympäristöklubin aktiivit ovat saaneet aikaan.
13-vuotias Bertha Alfred kertoo, että kuivalla alueella on ratkaisevan tärkeää pystyä kastelemaan kasveja pienillä vesimäärillä.
– Olemme keränneet tyhjiä vesipulloja ja kanistereita ja kehitelleet niistä kastelujärjestelmiä. Kannustamme kaikkia myös kierrätykseen.
Berthan mukaan hän ilmoittautui koulunsa ympäristöklubiin ensimmäisten joukossa, kun se perustettiin.
– Ympäristön suojeleminen on elintärkeää, koska koko elämämme riippuu turvallisesta ja puhtaasta ympäristöstä. Kun ympäristö vahingoittuu, niin se horjuttaa koko elämän tasapainoa.
Bertha Alfred toivoo, että lähikylissä innostuttaisiin nykyistäkin enemmän istuttamaan uusia puita.
– Olisi tärkeää saada ihmisille lisää liesiä, jotka käyttävät vähemmän polttopuuta. Näin metsiä säästyisi.
Jaa artikkeli: