Tarja Lappalaiselle seurakunta merkitsee Vapahtajan syliä. Siellä ei kenenkään tarvitse pelätä mitään. Poikkeusaikana naisten raamattupiiri kokoontuu WhatsApp-ryhmänä.
– EVANKELIUMI Jumalan rakkaudesta on se ehtymätön voima ja ilo, josta elän, sanoo Tarja Lappalainen, 60, Kouvolassa asuva hoitotyöläinen.
Keitaaksi arjen keskelle on muodostunut naisten raamattupiiri:
– Sinne saan tulla jättämään taakkoja, tuomaan rukousaiheita, rohkaistumaan yhteisestä uskosta, iloitsemaan ja itkemäänkin. Laulamme lohduttavia lauluja, tutkimme sanaa ja ihmettelemme Jumalan suuruutta, hyvyyttä, kaikkivaltiutta ja rakkautta. Korona-aikana tämä tapahtuu WhatsApp-ryhmän kautta.
– USKON LAHJA kuuluu kaikille. Ihmettä on se, että saa vain avata sydämensä vastaanottamaan. Jumalan lapseksi tullaan uskomalla Jeesukseen. Usko avautuu siellä, missä luetaan ja kuullaan Raamatun sanaa. Kristus ottaa rakastaen omakseen ihmisen, joka hänen luokseen tulee, koska Jumala on luonut meidät elämään yhteydessään, hänen huolenpitonsa ja armonsa kohteena.
– SEURAKUNTA on Vapahtajan syli, uskon kasvamisen ja Jumalan tuntemisen paikka. Ehtoollispöydässä Pyhä Henki hoitaa meitä. Jo pyhäkoulussa sain kuulla Hyvästä paimenesta. Rukoilin lapsen lailla päästä hänen lampaakseen. Syntyi kaipuu tulla osalliseksi uskon salaisuudesta.
– ELÄMÄN HUOLET ovat jokaisella erilaisia. Sairaus vei minut kuoleman rajalle ja riisui kaikesta inhimillisestä. Jäljelle jäi vain elävä Jeesus entistä syvempänä ja rakkaampana.
– Saamme luottaa, että ylösnoussut Kristus kulkee kanssamme. Turvamme on ikiaikojen Jumala, meitä kannattavat iankaikkiset käsivarret. Jumalan lapsen ei tarvitse pelätä mitään.
Jaa artikkeli: