Raivoava akka rakkaimmilleen

Aggression sääteleminen on tärkeimpiä tunnetaitoja. Aggression voi valjastaa myös myönteiseksi voimaksi, joka vie ihmistä eteenpäin, kertoo vihaisista naisista kirjan tehnyt psykoterapeutti Heli Pruuki.

Tyttöjä on perinteisesti kasvatettu kilteiksi. Pojille ja miehille on sallittu enemmän aggression ilmaisun muotoja, toteaa pari- ja perheterapeutti sekä psykoterapeutti Heli Pruuki.

” Jos nainen suuttuu, ajatellaan että onpa siinä kamala ämmä tai hankala akka! Negatiivisten tunteiden ilmaiseminen on häpeällisempää naisille.”

“Moni nainen onkin tottunut pihisemään kiukkuaan itsekseen. Aggressiota voi myös ilmaista epäsuorasti vaikkapa pitämällä mykkäkoulua, naljailemalla tai sivuuttamalla toisen tylysti, Pruuki sanoo. Hän on kirjoittanut yhdessä psykoterapeutti ja teologi Terhi Ketola-Huttusen kanssa syyskuussa ilmestyvän kirjan Vihainen nainen – hyvä, paha aggressio.”

Epäsuora aggressio on pyrkimystä vahingoittaa toista ihmistä kiertoteitse: selän takana puhumista, eristämistä, kutsumatta jättämistä ja liittoutumista muiden kanssa aggression kohdetta vastaan.

Vaikeus säädellä omaa aggressiota on Suomessa hyvin tavallista.

Arkisissakin tilanteissa voi olla aggressiivinen lataus.

“Pelkkä katse tai torjuntaa osoittava katsomattomuus kertovat paljon. Joku huokailee ja pyörittelee silmiään seurassa osoittaen, ettei arvosta toista. Ikävän kriittinen katse voi olla lamaannuttava ja aggressiivinen teko, Pruuki muistuttaa.”

Monilta passiivisesti aggressiivisilta ihmisiltä myös puuttuu myötäilo, kyky iloita toisten puolesta.

Kiltti kääntää inhon itseensä

Aggressio voi Pruukin mukaan kääntyä myös sisäänpäin ja näyttäytyä itseinhona, jatkuvana itsekritiikkinä ja itsensä vähättelynä tai itsetuhoisina ajatuksina.

Varsinkin kiltit naiset kääntävät usein aggression itseensä. Ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi syömishäiriö tai ylenpalttinen treenaaminen.

Ihmisestä voi tulla myös katkera, kyyninen, pahantahtoinen ja epäluuloinen. Hän suojaa arkaa ja haavoittunutta sisintään tai huonoa itsetuntoaan kohdistamalla vihansa toisiin.

“Toisten syyttämisen sijasta kannattaisi katsoa peiliin ja kysyä: mikä minulla on hätänä? Kun olen kateellinen, mitä olen vaille? Mihin suruun, pettymykseen tai menetykseen liittyy se, että minun täytyy kadehtia tuota ihmistä?”

Teologian tohtori Heli Pruuki uskoo, että jokainen nainen kaipaa kokemusta olla edes yhden ihmisen silmissä maailman ihanin nainen – ehdoitta hyväksytty, rakastettu, ihailtu ja hyvä juuri tällaisena.

Läheskään kaikki eivät valitettavasti saa tuota kokemusta.

“Moni nainen huomaa olevansa kamala raivoava akka juuri niille läheisille, jotka ovat itselle rakkaimpia. Ristiriita syvän toiveen ja todellisuuden välillä on järisyttävä.”

Yhteyden katkeaminen toisiin ihmisiin herättää surua ja pelkoa mutta myös monen tasoista aggressiota, kuten loukkaantumista, suuttumusta, katkeruutta, vihaa, kateutta ja vahingollista kilpailua.

Yhteyden katkeaminen toisiin ihmisiin herättää surua ja pelkoa mutta myös monen tasoista aggressiota.

Vaikeus säädellä omaa aggressiota on Suomessa hyvin tavallista. Lapsi ei opi tunteiden hallintataitoja eikä saa mallia ja tukea tunteiden käsittelyyn aikuiselta, jolla ei ole niitä taitoja itselläänkään.

Valjasta myönteinen muutosvoima

Omaa tuskaansa ja vaikeita tunteitaan avoimesti käsittelemällä ihminen voi kääntää aggressionsa kyvyksi suojella itseään ja kyvyksi kokea tunteensa sellaisina kuin ne ovat.

“Kun tunnistamme tunteemme ja tulemme niistä tietoiseksi, opimme säätelemään aggressiotamme ja valjastamaan sen hyvien asioiden edistämiseen”, Pruuki korostaa.

Tunteiden säätelyä opittuaan ihminen ei reagoi nopeasti ja vaistomaisesti ”selkärangallaan” ja tee tai sano asioita, joita jälkikäteen katuu.

“Vihaisuus, ärsyyntyminen ja kateuden pistos ovat pysäytettävissä.”

Energiaa tuottava ja muutosvoimaa lisäävä aggressio antaa uskallusta mennä kohti niitä asioita, joita ihminen tarvitsee ja haluaa, ja auttaa rajaamaan elämästä pois haitallisia tekijöitä.

Myönteinen aggressio auttaa suorempiin ja selkeämpiin ihmissuhteisiin, Pruuki painottaa. Rohkaistunut ihminen kertoo kumppanilleen, mikä häntä häiritsee suhteessa, ja mitä hän kaipaisi ja tarvitsisi. Omien tunteiden ilmaiseminen ja toisen ikävän käytöksen pysäyttäminen ovat tärkeitä taitoja.

“Kun vaikeat asiat tulevat käsitellyiksi, ihmisten välistä poistuu passiivisaggressiivisuutta ja turhaa loukkaantumista, jotka estävät läheisyyttä. Välittäminen ja rakkaus voivat välittyä ja virrata paremmin.”

Jaa artikkeli: