International Bulletin of Mission Research, joka on yksi maailman johtavista lähetysteologisista julkaisuista, on vuodesta 1985 julkaissut säännöllisiä tilannekatsauksia globaalin kristinuskon tilasta. Vuoden 2026 julkaisu ennakoi uskontotilanteen kehitystä vuoteen 2075. Keskeisiksi teemoiksi nousevat kristinuskon jatkuva vahvistuminen globaalissa etelässä sekä kristinuskon ja islamin välinen vuorovaikutus. Mielenkiintoisena yksityiskohtana tutkimus arvioi Kongon demokraattisen tasavallan mahdollisesti ohittavan Yhdysvallat kristittyjen tilastoissa vuoteen 2075 mennessä.
Uskonnollisuus, kristinusko ja islam kasvaa – ateismi vähenee
World Christian Databasen uskontotilastojen mukaan uskonnollisuus maailmassa kasvaa. Vuonna 2025 uskonnollisia ihmisiä oli 88,9 % maailman väestöstä. Ennusteen mukaan lukema tulee kasvamaan vuoteen 2075 mennessä niin, että uskonnollisen väestön osuus on 93,1 %. Uskonnottomien eli ateistien ja agnostikkojen määrän arvioidaan vähenevän nykyisestä 11 % maailman väestöstä niin, että uskonnottomia on vuonna 2075 vain 7 % maailman väestöstä.
Kannattajien mukaan väheneviä ovat buddhalaisuus, Kiinan kansanuskonnot, uususkonnollisuus ja etniset uskonnot. Buddhalaisuuden arvioidaan vähenevän nykyisestä 535,7 miljoonasta 430 miljoonan vuonna 2075. Kiinan kansanuskontojen kannatusmäärä vuonna 2026 on 449 miljoonaa, kun luku vuonna 2075 arvioidaan olevan 354 miljoonaa.
Uususkonnollisuuden kannatus laskee arvion mukaan nykyisestä 68 miljoonasta 58 miljoonaan ja etnisten uskontojen muutos on nykyisestä 912 miljoonasta 716 miljoonaan. Hindulaisuuden arvioidaan kasvavan nykyisestä 1,15 miljardista 1,19 miljardiin. Kasvaviin uskontoihin kuuluu myös juutalaisuus, johon kuuluu vuonna 2026 noin 15,8 miljoonaa ihmistä. Määrän arvioidaan kasvavan 20,4 miljoonaan vuoteen 2075 mennessä.
Uskonnollisesta väestöstä suurin osa koostuu edelleen kristityistä ja toiseksi eniten muslimeista. Kristittyjen lukumäärä kasvaa maailmanlaajuisesti ja vuonna 2026 kristittyjä on 2,67 miljardia, mikä on 147 miljoonaa enemmän verrattuna lukumäärään vuonna 2020. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, kristittyjä on vuonna 2075 arviolta 3,67 miljardia, eli noin 36 % maailman väestöstä. Tutkimuksen mukaan kristittyjen määrä jatkaa kasvuaan Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Oseaniassa.
Myös muslimien määrä kasvaa. Vuonna 2026 muslimien määrä maailman väestöstä on 2,1 miljardia ja vuonna 2075 lukumäärän arvioidaan olevan 3,4 miljardia eli noin 33 % maailman väestöstä. Tulevaisuudessa kristinuskon ja islamin väliset suhteet ovat entistä merkittävämmässä asemassa. Islamin nopeaa kasvua ennakoi suuret perheet ja matala avioitumisikä. Kehitykseen vaikuttavat myös koulutustaso ja sen kehitys. Esimerkiksi Nigeriassa uskontotilanteen odotetaan kehittyvän niin, että muslimien osuus väestöstä vuonna 2075 on 48.4 % kun puolestaan kristittyjen osuuden arvioidaan olevan 47,5 %. Gina A. Zurlo ja Todd M. Johnson arvioivat kehityksen selittyvän sillä, että eteläisessä Nigeriassa asuvien kristittyjen naisten koulutustaso on korkeampi ja taloudelliset mahdollisuudet paremmat kuin muslimeilla pohjoisessa Nigeriassa. Hyvä koulutustaso laskee syntyvyyttä.
Kristinuskon painopiste globaalissa etelässä vahvistuu
World Christian Databasen tilastot vuodelle 2026 osoittavat, että kristillisyyden painopiste globaalissa etelässä jatkaa vahvistumistaan. Vuonna 1900 noin 18 % kristityistä asui Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa tai Oseaniassa, kun vastaava luku Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa oli 82 %. Vuonna 2026 vastaavat lukumäärät ovat etelässä 69 % ja pohjoisessa 31 %. Arvioiden mukaan globaalissa etelässä asuu vuonna 2075 noin 83 % maailman kristityistä samalla kun osuus pohjoisessa on jatkanut laskuaan ollen tuolloin noin 17 %. Ennusteen mukaan 47 % maailman kristityistä asuu vuonna 2075 Afrikassa. Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa asuu ennusteen mukaan kummassakin 17 % kristityistä. Euroopassa kristittyjen osuus kaikista maailman kristityistä on arvion mukaan pudonnut huimasti vuoden 1900 lukemasta, joka oli 68 %, niin että se vuonna 2075 mahdollisesti on vain 10 %.
Tilastot ovat hätkähdyttäviä ja vaikuttavat merkittävästi kristinuskon olemukseen ja identiteettiin, sen teologiseen itseymmärrykseen ja historialliseen kehitykseen. Samalla on kuitenkin muistettava, että ennusteet edellyttävät muuttujien pysyvän samoina. Arviot eivät näin ollen pysty ennakoimaan minkälaisia vaikutuksia sotatoimilla, nälänhädällä, luonnonkatastrofeilla, erilaisilla muuttoliikkeillä sekä syntyvyyden ja kuolleisuuden muutoksilla tulee olemaan tulevaisuuden uskontotilanteen kehitykseen. Ennusteet antavat kuitenkin suuntaviivoja ja välineitä ennakointiin ja nykyhetken päätöksentekoon.
Zurlon ja Johnsonin tutkimuksen mukaan nopein kristinuskon muutos tapahtuu Bangladeshissa, Iranissa, Algeriassa, Gambiassa, Burkina Fasossa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Tilastollisten arvioiden mukaan Kongon demokraattinen tasavalta on vuonna 2075 maa, jossa on eniten kristittyjä maailmassa. Kristittyjä on siellä arviolta 326 miljoonaa. Toiseksi eniten kristittyjä arvioidaan tuolloin olevan Nigeriassa. Kehitykseen vaikuttaa merkittävästi maiden korkea syntyvyys.
Kasvava karismaattisuus ja globaali lähetystyö
Kasvua tapahtuu kaikissa kristillisissä suuntauksissa, vaikka se on erityisen nopeaa evankelikaalisissa ja karismaattisissa piireissä. Katolinen kirkko säilyttää asemansa suurimpana kristillisenä kirkkona. Vuonna 2026 katolisia on tilastojen mukaan 1,29 miljardia ja lukumäärän arvioidaan kasvavan 1,52 miljardiin vuonna 2075. Toiseksi eniten vuonna 2026 on helluntailais-karismaattisia kristittyjä – 676 miljoonaa. Heidän lukumääränsä ylittää protestanttisten lukumäärän, joka vuonna 2026 on vajaa 638 miljoonaa. Protestanttisuuden arvioidaan kasvavan vuoteen 2075 niin että suuntauksen kannatusmäärä tuolloin on 1,02 miljardia. Nopeinta kasvun arvioidaan kuitenkin olevan helluntailais-karismaattisessa liikkeessä, joka vuonna 2075 arvion mukaan on katolisen kirkon jälkeen toiseksi suurin kristillinen suuntaus koostuen 1,38 miljardista kristitystä.
Vuonna 2026 noin 51,5 % kaikista kristityistä asuu maissa, joissa on kristitty enemmistö. Lukumäärän arvioidaan laskevan niin että vuonna 2075 vastaava määrä on 48,5 %. World Christian Databasen tilastot kertovat myös tärkeää tietoa globaalin kristillisen lähetystyön tilasta. Vuonna 1900 noin 54,3 % maailman väestöstä oli tavoittamattomia ihmisiä, joilla ei ollut mahdollisuutta kuulla evankeliumia. Lähetystyö on vähentänyt tavoittamattomien määrää merkittävästi. Vuonna 1970 tavoittamattomien osuus oli 44,7 %, vuonna 2000 se oli 30,1 % ja vuonna 2020 luku oli 28,2 % maailman väestöstä. Vuonna 2026 tavoittamattomia on 27,7 % eli 2,3 miljardia. Vaikka lukumäärä on vähentynyt, tavoittamattomia on edelleen merkittävä osa maailman väestöstä. Tavoittamattomien prosentuaalisen määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2075 niin että se tuolloin on 26,9 % maailman väestöstä.
Raamattu on käännetty vuonna 2026 yhteensä noin 2 600 kielelle. Globaalissa mittakaavassa lähetystyöntekijöiden määrä on kasvanut vuodesta 1900 jolloin lähetystyöntekijöitä oman maansa ulkopuolella oli 62 000. Vuonna 2020 lähetystyöntekijöiden lukumäärä oli 425 000 ja vuonna 2026 ulkomailla työskenteleviä lähetystyöntekijöitä on 455 000. Lukumäärän arvioidaan kasvavan niin että se vuonna 2075 on 690 000 lähetystyöntekijää. Globaali lähetystyö on siis edelleen myös oman maan ulkopuolella työskentelyä.
Kansallisia työntekijöitä lähetystyössä on vuonna 2026 arviolta 14 miljoonaa ja lukumäärän uskotaan kasvavan 18 miljoonaan vuonna 2075. Tilastot kertovat myös, että kristittyjä vainotaan edelleen. Vuonna 2026 uskonsa tähden kuolleita kristittyjä arvioitiin World Christian Databasen mukaan olevan noin 900 000. Tilasto on keskittynyt kristinuskon tilastoihin, eikä sen vuoksi huomioi muihin uskontoihin kohdistuvaa vainoa. Vainottujen kristittyjen tilastoja löytyy tämän lisäksi esimerkiksi Open Doorsin tammikuussa julkaisemasta raportista World Watch List 2026.
Syitä uskontojen muutosliikkeille ja vahvistuvalle kristillisyydelle
Globaalit uskontotilastot osoittavat selkeästi uskonnon ja kristinuskon merkityksen ja tärkeän aseman osana modernia yhteiskuntaa. Uskonnot ja kristinusko kiinnostavat. Zurlo ja Johnson selittävät uskontojen kasvuliikkeitä toteamalla, että uskonto voi kasvaa ainoastaan kolmella tavalla: syntyvyyden, kääntymisen tai maahanmuuton kautta. Vastaavasti uskonto menettää kannatustaan vastaavasti kuolemien, kääntymisen ja maastamuuton kautta. Maahanmuutto ja maastamuutto nollaavat toisensa ajan myötä globaaleissa uskontotilastoissa.
Uskontotilastoja ohjaa tutkimuksen mukaan merkittävästi syntyvyys. Korkeimmat syntyneisyystilastot ovat muslimien parissa – 3,1 lasta per nainen – sekä toiseksi eniten kristittyjen parissa – 2,7 lasta per nainen. Uskonnottomien parissa vastaava luku on 1,7. Tutkimuksen mukaan sekä kristinuskon että islamin kasvu selittyy osittain korkeilla syntyneisyysluvuilla tai syntyvyydellä, joka yhdistyy muihin tekijöihin kuten uskonnon vaihtamiseen. Kristinuskon kasvu Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa 1900-luvulla selittyy Zurlon mukaan suurten lapsiperheiden kääntymisellä kristinuskoon. Kristillisyys on hyötynyt merkittävästi Afrikan nopeasta väestönkasvusta.
Monet uskontotilastoihin vaikuttavat tekijät ovat vaikeasti ennakoitavia. Hyviä esimerkkejä tästä on toiseen uskontoon kääntymiseen vaikuttavat tekijät sekä maahanmuutto ja maastamuutto, joka tapahtuu vaikeasti ennakoitavien sotatoimien tai poliittisten konfliktien ja nälänhädän seurauksena. Kääntymiselle ei ole löytynyt yksiselitteistä prosessikuvausta, joka sopisi kaikkiin kulttuureihin. Sekularisaatio ei Zurlon ja Jonsonin tutkimuksen mukaan seuraa samanlaista kaavaa Brasiliassa ja Intiassa kuin Ranskassa ja Espanjassa. Kuitenkin kääntyminen kristinuskoon on muovannut uskontotilastoita merkittävästi esimerkiksi Afrikassa. Kääntymiseen liittyvää tutkimusta haastaa etenkin lähdeaineiston puute ja vaikeasti koottava data.
Kristinuskon tilastoihin vaikuttaa merkittävästi myös erilaiset muuttoliikkeet. Tutkijat eivät osanneet arvioida ajantasaisesti esimerkiksi vuoden 2015 muuttoliikkeen seurauksia Lähi-idän kristityille, vaan seuraukset havaittiin vasta vuosia liikehdinnän jälkeen. Vuonna 2020 Euroopassa asui lähes 87 miljoonaa maahanmuuttajaa, mikä tarkoittaa lähes 16 % nousua verrattuna vuoteen 2015. Näistä maahanmuuttajista 40 miljoonaa tuli Euroopan ulkopuolelta. Euroopassa asuvista maahanmuuttajista noin 56 % on tilastojen mukaan kristittyjä ja arviolta 18 % muslimeja. Maahanmuutto on samalla selkeästi muuttanut Euroopan uskontotilannetta vahvistaen islamin asemaa. Vuonna 1975 Euroopassa oli alle 2 % muslimeja, kun lukumäärä vuonna 2025 oli 7 %. Vuonna 2075 määrän arvioidaan olevan 13 % maanosan väestöstä. Kristinuskon kannalta merkittävä muuttoliike on kristittyjen maahanmuutto globaalista etelästä sekularisoituvaan pohjoiseen ja länteen. Monessa Euroopan maassa on merkittäviä kristittyjä maahanmuuttoyhteisöjä esimerkiksi Nigeriasta, Ghanasta ja Brasiliasta. Isoja kristillisiä maahanmuuttajayhteisöjä on myös Australiassa ja Persianlahden valtioissa.
Lähteet:
Jaa artikkeli: