Kirkon lähetyksen peruslinjauksessa Yhteinen todistus 2023 on kolme osiota, joiden otsikossa on sana kumppanuus. Osiot käsittelevät kumppanuutta ja yhteistyötä kotimaassa, kumppanuutta ja yhteistyötä kansainvälisessä työssä sekä yhtä kumppanuuksiin ja yhteistyöhön liittyvää erityiskysymystä, eli pappisvirkaa koskevia käsityksiä. Tekstin kokonaisuudesta noin neljännes on omistettu suoraan kysymyksille kumppanuudesta ja yhteistyöstä.
Kuluneena vuonna on vietetty diakonian juhlavuotta Suomessa. Syyskuussa 2022 tuli kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa vihittiin virkaan ensimmäinen diakonissa Matilda Hoffman. Juhlavuonna näkyvyyttä ovat saaneet niin ammatillinen diakoniatyö, diakonian vihkimysvirka kuin muutkin diakonian toimijat. Ekumeenisessa liikkeessä diakonian kysymyksiä on puolestaan kiteytetty Called to Transformation – Ecumenical Diakonia -asiakirjaan.
Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) 11. yleiskokous järjestetään Saksan Karlsruhessa elo-syyskuun taitteessa. Kokouksen valmisteluasiakirjoihin kuuluu KMN:n Maailmanlähetyksen ja evankelioinnin komission julkaisema raporttikirja Arushassa vuonna 2018 pidetystä konferenssista. Kirkon lähetystyön keskuksen asiantuntija Minna Hietamäki piti keväällä 2022 järjestetyssä missiologisessa symposiumissa katsauksen, jossa hän kuvaa kirkon missiosta käytyä keskustelua KMN:n puitteissa erityisesti Arushan konferenssin jälkeen. Artikkeli on osa Kirkkomme Lähetyksen julkaisemaa sarjaa. Linkit muihin julkaistuihin artikkeleihin kirjoituksen lopussa.
Huhtikuun puolivälissä 2022 Oxfordin yliopiston New Collegessa joukko nuoria tutkijoita kokoontui otsikon ”Kristillinen identiteetti: kansallinen, ylikansallinen ja paikallinen”* alla. Keskustelu nykyisistä epäpyhistä liitoista kristillisen identiteetin ja poliittisen vallan välillä Venäjän sodassa Ukrainassa oli intensiivistä. Katharine Kunter kuvaa Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) syntyajan yhteiskunnallista tilannetta ja luo sillan nykyhetkeen.
Kirkkojen Maailmanneuvoston yleiskokous järjestetään Saksan Karlsruhessa elo-syyskuun vaihteessa tänä vuonna. Sen yhtenä keskeisenä sisältönä ovat Arushassa vuonna 2018 pidetyn Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen kongressin jälkeen työstettyjen työryhmien raportit. Näistä osaa on jo käsitelty aiemmin Kirkkomme Lähetyksessä. Tällä kertaa tarkastelun kohteena on Transforming discipleship (Muuttuva ja muuttava opetuslapseus) -työryhmän julkaisu, joka painottaa Jeesuksen seuraamisen käytännön merkityksiä.
”Marginaalien missio” tai ”marginaaleista nouseva missio” (mission from the margins) on kansainvälisen ekumeenisen liikkeen piiristä noussut käsite, joka on inspiroinut teologeja, kirkon johtajia, kristittyjä ja lähetysjärjestöjä jo kymmenkunta vuotta. Samalla se on osoittautunut käsitteeksi, joka vaatii tarkempaa pohdintaa, tulkintaa ja soveltamista.
Missä määrin ekumenia ja missio ovat omien käsitysten jakamista, missä määrin itsekriittisen vieraanvaraista ja nöyrää kuuntelemista? Kirkkojen maailmanliitto julkaisi viime vuonna kirjan missiosta ja reseptiivisestä eli vastaanottavasta ekumeniasta. Reseptiivinen ekumenia ohjaa pohtimaan, mitä minun kristillinen perinteeni voisi oppia toisilta perinteiltä. Tämä asenne avaa missioon tärkeitä näkökulmia, kuten kirjan useiden kirjoittajien artikkelit osoittavat.
