Heidi Tonteri alkaa syksyllä opiskella tietojärjestelmätiedettä avoimessa yliopistossa. Tähän asti hän on työskennellyt kaupan alalla ja toiminut aktiivisesti vapaaehtoisena Palveluoperaatio Saappaassa.
Olen Heidi Tonteri, 28. Haluan olla positiivinen, iloinen ja muut huomioon ottava sekä empaattinen nuori aikuinen. Toiset ihmiset ovat elämässäni tärkeitä, koska olen ihmisrakas ja välitän erityisesti läheisistäni paljon.
Muutin asumaan Jyväskylään kahdeksan vuotta sitten opiskelujen perässä. Valmistuttuani ammattikorkeakoulusta kuluttajarestonomiksi, olen työskennellyt kaupan alalla kohta kolme vuotta. Edessä saattaa olla kuitenkin alan vaihto tai ainakin lisäkoulutusta. Tänä syksynä aloitan avoimessa yliopistossa tietojärjestelmätieteen perusopintokokonaisuuden ja haaveilen, että pääsisin jossain vaiheessa yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi.
Harrastan kuntosalilla käymistä ja kaikkein rakkain harrastukseni on Palveluoperaatio Saapas ja sen toiminnassa mukanaolo. Sen kautta olen oppinut paljon elämästä ja saanut runsaasti uusia ystäviä. Saappaan toiminnassa olen ollut mukana jo viisi vuotta ja toimin myös vapaaehtoisille tarkoitetussa Jyväskylän Saappaan Tuki ry:ssä, aiemmin sihteerinä ja nyt puheenjohtajana.
Saappaan toiminnassa on hienoa se, että samalla voi kehittää itseään ja edetä koulutusten kautta eteenpäin. Erityisen hienoa on ollut seurata nuorten kasvua. Vuosien varrella olen nähnyt, että vaikka nuorilla on erilainen tausta, niin he voivat pärjätä elämässään ihan hyvin. Joskus sydän on pakahtumaisillaan, kun kuuntelee, miten fiksuja, rohkeita ja kohteliaita nuoret ovat.
Minua mietityttää ja pelottaa viimeaikaiset terroriteot ja yleinen turvattomuus. Olen tykännyt matkustella, mutta nyt joudun pohtimaan, uskaltaako sitä enää tehdä. Suomikaan ei ole näissä asioissa mikään lintukoto.
Ihmettelen ajassamme myös sellaista ryppyotsaisuutta, joka näkyy muun muassa sosiaalisessa mediassa. Joskus tuntuu, että ihmiset haluavat tahallaan ymmärtää asiat väärin, jotta pääsisivät meuhkaamaan.
Toivoisin enemmän yhteishenkeä, että oltaisiin ystävällisiä ja mukavampia toisille. Eihän se olisi keneltäkään pois ja toisi kaikille lisää iloa elämään.