Tuhkausten osuus kaikista hautauksista kasvoi edelleen Jyväskylässä. Tuhkauksia oli viime vuoden 1 011 hautauksesta 67 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen oli neljä prosenttiyksikköä.
Kaikkiaan Jyväskylän krematoriossa tuhkattiin viime vuonna 1 840 vainajaa, joka on 189 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jyväskylän krematoriossa tuhkataan vainajia Jyväskylän lisäksi Keski-Suomen maakunnan alueelta ja Mikkelistä.
Seurakunnat ovat rakentaneet viime vuosina paljon erilaisia, kauniita uurnahauta-alueita.
Jyväskylän krematoriossa tuhkahautausten määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksikertaistunut. Jyväskylän seurakunnan hautaustoimen päällikkö Antti Pekuri uskoo, että tuhkahautaukset yleistyvät entisestään. Käytännön syitä ovat muun muassa kantajien puute sekä vanhojen arkkusukuhautojen täyttyminen. Jos arkkupaikat ovat jo täynnä, on tuhkahautaus käytännössä ainoa vaihtoehto tulla haudatuksi sukuhautaan. Perinteisten hautapaikkojen ylläpito ja hoitaminen voi olla myös vaikeaa kaukana asuvien sukulaisten toimesta.
– Seurakunnat ovat rakentaneet viime vuosina paljon erilaisia, kauniita uurnahauta-alueita. Uusien alueiden käyttöönotto lisää tuhkahautauksia, Pekuri jatkaa.
Vainajia haudataan myös muualle kuin hautausmaille. Viime vuoden 1 840 tuhkatusta vainajasta 155 haudattiin muualle. Tuhkat voidaan sirotella tai haudata esimerkiksi mereen, järveen tai jonkin kiinteistön alueelle. Tämä edellyttää kuitenkin aina maan- tai vesialueen omistajan lupaa.
Jyväskylän seurakunnassa lähes puolet tuhkatuista vainajista haudattiin vanhoihin arkkusukuhautoihin, hieman yli kolmannes uurnasukuhautoihin ja loppu viidennes muistolehtoihin, sirottelualueille ja kolumbaarioon eli uurnaholviin.
Krematoriokapasiteetti ei jakaudu maassamme tasaisesti.
Koko maan osalta suuntaus on samanlainen kuin Jyväskylässä: tuhkausten määrä kasvaa. Viime vuoden osalta tilastoja ei ole vielä saatavilla, mutta Suomen Hautaustoiminnan keskusliiton pääsihteeri Matti Halme arvioi, että tuhkausten osuus kaikista hautauksista nousee jo yli 60 prosentin. Vuonna 2019 tuhkausten osuus oli koko maassa 57 prosenttia.
Osuudet vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea.
– Pääkaupunkiseudulla tuhkausprosentti on ollut jo pitkään noin 90, Halme sanoo.
Tuhkauksiin vaikuttaa osaltaan krematorioiden määrä.
– Krematoriokapasiteetti ei jakaudu maassamme tasaisesti. Krematorioita pitäisi saada lisää, jotta yhdenvertainen mahdollisuus tuhkaukseen asuinpaikasta riippumatta toteutuisi, Halme huomauttaa.
Miten koronavuosi on vaikuttanut hautauksiin, on vielä vaikea arvioida.
– Ehkä koronaepidemia on jonkin verran lisännyt tuhkauksia, Matti Halme sanoo.
Koronan vuoksi tuhkaus ei ole ollut välttämätöntä. Vainajat, joilla on todettu tai epäillään olleen koronavirus, on voitu haudata ja tuhkata tavanomaiseen tapaan. Vainajan tuhkaukseen on saatettu päätyä korona-ajan hautausjärjestelyjen vuoksi. Korona-aikana saattoväen määrä on jouduttu rajoittamaan vain lähiomaisiin.
– Ympäri Suomea on ollut tilanteita, joissa vainaja on ensin tuhkattu ja muistotilaisuus haluttu järjestää myöhemmin isommalla saattoväellä, Halme kertoo.
Kirkkona ajattelemme, että tärkeintä on, että vainaja siunataan ja voimme rukoilla yhdessä.
Näin on jossain määrin toimittu myös Jyväskylässä, Antti Pekuri vahvistaa.
– Tilanteet, joissa vainaja tuhkataan ja vasta sen jälkeen siunataan, ovat hienoisessa kasvussa. Näitä korona-aika on jonkin verran lisännyt.
Teologista estettä vainajan tuhkaamiselle ennen siunausta ei ole.
– Kirkkona ajattelemme, että tärkeintä on, että vainaja siunataan ja voimme rukoilla yhdessä. Onko vainaja tuhkattu ennen siunaamista, on toissijainen kysymys, joka liittyy enemmän tapoihin kuin teologiaan, asiantuntija Terhi Paananen kirkkohallituksesta toteaa.
Paananen uskoo, että kaikki hautaan siunaamiseen liittyvät tavat monipuolistuvat tulevaisuudessa.
Kriisiaika vahvisti jäsenyyden merkitystä
Jyväskylän seurakunnan jäsentilastot viime vuodelta ovat monelta osin myönteistä luettavaa. Kirkosta eroamisissa tapahtui notkahdus alaspäin. Viime vuonna kirkosta erosi 1 593 jäsentä, joka on lähes 300 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kirkkoon liittyneitä oli 556.
– Koronakriisin aikana jäsenmäärän kehitys on ollut varsin positiivista. Voi olettaa, että kriisiaika on jälleen vahvistanut monien mielissä kirkon jäsenyyden merkitystä, Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala toteaa.
Jyväskylän seurakuntaan kuului vuoden lopussa 93 964 jäsentä. Seurakuntaan muuttaneissa ja pois lähteneiden määrässä ei tapahtunut suuria muutoksia.
– Kun otetaan huomioon myös kuolleiden määrä sekä muuttaneiden luvut, Jyväskylän seurakunnan jäsenmäärä pieneni noin 400 henkilöllä. Se on jokseenkin saman verran kuin yleensäkin viime vuosina, Viitala kertoo.
Kasteen sai 824 alle 1-vuotiasta lasta. Koronavuosi heijastui kastettujen määrään.
– Kastettujen luvussa on viime vuonna nähtävissä sellainen erityispiirre, että yli sadan lapsen kohdalla ristiäisiä siirrettiin koronan vuoksi tavanomaista myöhemmäksi, ja lapsi rekisteröitiin ensin väestötietoihin ilman kastetta. Nämä lapset näkyvät kirkkoon liittyneiden luvussa, joka on 80 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna, Viitala selventää.
– Hyvin harvat ovat siis koronan vuoksi jättäneet lastaan kastamatta.
Kirkon tutkimuskeskus ennakoi, että vuonna 2020 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyjien määrä nousee edellisvuodesta, ja kirkosta eronneiden määrä jäänee edellisvuotta alhaisemmaksi.
Kirkon kokonaisjäsenmäärään ennakoidaan viime vuosien tapaan maltillista, noin prosentin laskua. Kirkon tutkimuskeskuksen arvioiden perusteella kirkkoon kuului vuoden alussa noin 67 prosenttia väestöstä.
Koko kirkon jäsentilastot valmistuvat helmikuussa.
Jaa artikkeli: